Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä
Mobiilimaksun suosio kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2021 vain prosentti vastaajista ilmoitti tavallisimmaksi päivittäistavaraostosten maksutavakseen mobiilimaksun. Maksutavat 2022 -tutkimuksessa näin ilmoitti 7 prosenttia.
”Mobiililaitteiden suosio kasvaa entisestään ja digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Korona-aika vauhditti maksamisen digitalisaatiota, sillä moni rohkaistui kokeilemaan mobiilimaksamista”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Kortit ja kuitit pöytään
Pankkitiliin liitetty debit-kortti on säilyttänyt paikkansa suosituimpana päivittäistavaraostosten maksutapana. Se on päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa 73 prosentilla vastaajista. Kakkosena on luotto- eli credit-kortti, jota yleisimmin käyttää 11 prosenttia vastaajista.
Käteisen käyttö väheni 15–79-vuotiailla entisestään. Vielä edellisessä kyselyssä käteinen oli päivittäisostosten tavallisin maksutapa 9 prosentilla. Nyt määrä on enää 6 prosenttia.
Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä.
”Se, että miltei joka viides kertoo, ettei juuri milloinkaan nosta käteistä kertoo vahvasta luottamuksesta maksujärjestelmien toimivuuteen”, Klepp huomauttaa.
Vastaajista 35 prosenttia ei usko käteisen käytön loppuvan Suomesta koskaan. 4 prosenttia uskoo käteisen käytön loppuvan seuraavan 5 vuoden aikana, 21 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana ja 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.
Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaa ostoksistaan sähköisen kuitin. Vuoden 2021 kyselyssä näin vastasi 37 prosenttia ja sitä edellisessä 27 prosenttia.
“Sähköinen kuitti on kätevä, ja sen kiinnostavuus lisääntyy maksamisen sähköistyessä. Sähköiset kuitit eivät täytä lompakkoa eivätkä katoa”, Klepp sanoo.
Verkkokauppa kasvoi selvästi pandemiavuosina. Miltei kaikki vastaajat (94 prosenttia) olivat tehneet verkkokauppaostoksia. Verkkokaupassa korttien suosio ohitti kyselyssä ensi kertaa tilisiirrot maksutapana.
Nuorimmilla vinkuu kortti ja kilisee käteinen
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös 12–14-vuotiaiden nuorten maksutottumuksia. Nuorista puolet kertoo maksavansa useimmiten debit-kortilla ja 46 prosenttia käteisellä.
”Kortin lisäämiseksi mobiilimaksusovellukseen tarvitaan pankkitunnuksia. Lisäksi älypuhelimissa käyttäjille on asetettu alaikäraja. Mobiilimaksaminen on mahdollista harvalle 12–14-vuotiaalle”, Klepp avaa.
Lähimaksuraja on sopiva
Vastaajista 97 prosentilla on kortissaan lähimaksuominaisuus ja 95 prosenttia myös käyttää sitä. Luku on samankaltainen myös nuorten keskuudessa: maksukortin omaavista 12–14-vuotiaista 89 prosenttia on käyttänyt lähimaksuominaisuutta.
Nuorimmassa ikäryhmässä (15–17-vuotiaat) lähimaksuista yli puolet (54 prosenttia) tehdään älypuhelimilla. Vanhimmassa ikäryhmässä (65–79-vuotiaat) lähimaksuissa suositaan korttia (88 prosenttia)
Lähimaksulla ei voi maksaa yli 50 euron ostoksia ilman tunnuslukua, ja valtaosa vastaajista, 64 prosenttia, pitää rajaa sopivana.
”Älypuhelimella tehtävissä lähimaksuissa jo pienetkin summat todennetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai tunnusluvulla. Lähimaksurajan nostolla ei olisi vaikutusta älypuhelimella tehtäviin lähimaksuihin. Lähimaksurajan nostolla olisi vaikutusta vain muovikortilla tehtäviin lähimaksuihin”, Klepp muistuttaa.
Pankissa asioidaan mobiililaitteella
Verkkopankkia käytetään mieluiten mobiililaitteella tietokoneen sijaan. Näin sanoo 83 prosenttia vastaajista.
Verkkopankin käyttäjistä 58 prosenttia hoitaa laskun maksun tavallisimmin älypuhelimella. Vuonna 2021 näin sanoi 37 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä 73 prosenttia vastaajista maksaa laskuja sähköisinä e-laskuina. E-laskun hyödyntäminen on huimassa nousussa, sillä edellisessä kyselyssä vain joka neljäs vastasi käyttävänsä niitä. Suoramaksuja laskunmaksussa hyödyntää vastaavasti 18 prosenttia vastaajista, edellisvuonna määrä oli 14 prosenttia.
”Valmiit maksupohjat, kuten e-laskut ja suoramaksut, helpottavat ja nopeuttavat laskujen maksamista”, Klepp sanoo.
Tutkimuksessa haastatelluilta kysyttiin myös toiveista saada pankkipalveluita. Miltei joka viides (17 %) toivoo pelkkiä digitaalisia pankkipalveluita. Kaikki eivät konttoriin halua tulla tai kaipaa henkilökohtaista palvelua.
Tutustu Maksutavat 2022 -tutkimukseen
Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Aiemmin tutkimus on ollut osa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta, mutta nyt tutkimuksen maksutapaosuus julkaistaan erillään. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2513. Tänä vuonna tutkimukseen on haastateltu myös 162 kappaletta 12–14-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4264kirsi.klepp@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Koko finanssitoimialalle työehtosopimukset – vakuutusalalle myös yleisen linjan mukainen ratkaisu24.3.2023 09:43:07 EET | Tiedote
Koko finanssitoimialalla on nyt voimassa olevat työehtosopimukset, kun vakuutusalan sopimus on hyväksytty 24. maaliskuuta 2023. Rahoitusalan sopimus hyväksyttiin 9. maaliskuuta. Sopimusten piirissä on noin 35 000 työntekijää rahoitus-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinatoimialan yrityksistä.
Finanssiala: Suomen EU-vaikuttamista terävöitettävä23.3.2023 17:00:00 EET | Tiedote
Seuraavaan hallitusohjelmaan on sisällytettävä vahva ja selkeä linjaus, jossa määritellään Suomen EU-politiikan tavoitteet ja prioriteetit. Vaalikeskustelussa EU-asiat ovat jääneet harmillisesti taka-alalle. Suomalaisten päättäjien ja viranomaisten on aktiivisesti puolustettava suomalaisen työn ja tuotannon, mukaan lukien suomalaisen finanssialan ja sen asiakkaiden, etua EU-pöydissä, Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtaja, LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen korosti Finanssi-illassa 23.3.2023 Helsingissä.
Kymmenen kysymystä pankkisektorin turbulenssista20.3.2023 15:10:55 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi, johtaja Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen ovat laatineet kymmenen kohdan paketin kysymyksiä, joita pankkisektorin viime päivien turbulenssi herättää. Asiantuntijamme ovat perehtyneet pankkisääntelyyn sekä pankkien vakavaraisuuteen ja kriisinratkaisuun ja ovat mielellään käytettävissä haastatteluihin ja asiantuntija-analyyseihin. Yhteystiedot tiedotteen lopussa.
Olisiko eurooppalainen sääntely auttanut yhdysvaltalaista Silicon Valley Bankia?17.3.2023 10:09:08 EET | Tiedote
Finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on Euroopassa lisätty lähes tukahduttavalla tahdilla. Tavoitteet ovat sinänsä olleet perusteltuja, ja paljon hyvääkin on saatu aikaiseksi. EU-pankkien varautuminen kriiseihin nousi ajankohtaiseksi kysymykseksi perjantaina 10.3.2023, kun yhdysvaltalainen Silicon Valley Bank (SVB) ajautui vaikeuksiin ja viranomaiset ottivat sen haltuun. Yksittäisten pankkien ongelmiin on varauduttu Euroopassa monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, miten ja miksi SVB:n tapaus ei osoittanut varsinaisia puutteita tai aukkoja eurooppalaisessa sääntelyssä. Kirjoittaja Olli Salmi työskentelee Finanssiala ry:ssä johtavana lakimiehenä, vastuualueinaan mm. pankkien vakavaraisuus ja kriisinratkaisu. Salmi on median käytettävissä haastatteluihin tai asiantuntija-analyyseihin. Lisäksi mediaa pankkisääntelyaiheissa palvelevat johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen.
Suomen pankkisektori on turvassa Atlantin yli lyöviltä tyrskyiltä – suomalaisten pankkien liiketoiminta ja rakenteet poikkeavat Yhdysvaltain kriisipankeista15.3.2023 12:23:18 EET | Tiedote
Yhdysvaltalaisten pankkien kaatumisilla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Suomen pankkisektoriin, toteavat Finanssiala ry (FA) ja Finanssivalvonta (Fiva). Suomalaisilla pankeilla on vain pieniä suoria kytköksiä Yhdysvaltain rahoitussektorille. Suomalaisilla pankeilla ei ole vastaavia haavoittuvuuksia, jotka aiheuttivat pankkien kaatumiset Yhdysvalloissa. Suomalaispankkien liiketoimintamallit, saamiset ja rahoitusrakenne ovat paremmin hajautettuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme