Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mansikit saapuvat Helsingin yliopistolle tänään kello 11-13 – nuoret tuottajat toivovat rakentavaa keskustelua ja kannustusta ilmastotoimiinsa

Jaa

Jersey-rotuinen Orawa ja Holstein-rotuinen Okadi -lehmä saapuvat tänään kello 11-13 näytille Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edustalle, Yliopistonkatu 3. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n maaseutunuoret, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n nuoret ja Helsingin yliopiston kotieläintieteen opiskelijoiden Akateeminen karjakerho AKK haluavat "Mikä on lehmä?" -tempauksellaan muistuttaa siitä, että vastuullisesti hoidetulla ja kasvatetulla lehmällä on Suomessa monia positiivisia ympäristö- ja muita vaikutuksia. MTK-Keski-Suomen johtokunta ja maaseutunuorten valiokunta järjestävät samaan aikaan oman tempauksen Jyväskylän yliopistolla.

Orawa ja Okadi esittäytyvät mielellään, sillä ne pitävät ihmisistä ja ovat käyneet näyttelyreissuilla. Tilaisuudessa lehmien omistaja, maidontuottaja Eeva Linnainmaa esittelee lehmiä ja maidontuottaja Kaisa Pihlaja kertoo laajemmin suomalaisista naudoista ja niiden merkityksestä. Paikalla keskustelemassa on myös muita nuoria tuottajia sekä kotieläintieteen opiskelijoita. Nuoret peräänkuuluttavat tukea ja kannustusta viljelijöiden ponnisteluille ilmastoviisaan maatalouden kehittämisessä.

- Haluamme päästä maataloudessa hiilineutraaliuuteen Pariisin ilmastosopimuksen ja Suomen ilmastotavoitteiden mukaisesti. Suomalaisen naudanlihan- ja maidontuotannon asettaminen vastakkain kasvispohjaisten tuotteiden tuotannon kanssa ei meidän pohjoisissa oloissamme kuitenkaan ole kestävin ratkaisu, sillä molempia tarvitaan. Me nuoret viljelijät haluamme lisätä valkuaiskasvien tuotantoa eteläisimmässä Suomessa ja tarjota kotimaisia kasvisproteiinivaihtoehtoja kuluttajille. Meidän kannattaa kuitenkin näissä sääoloissa jatkossakin harjoittaa ja kehittää lihan ja maidon tuotantoamme, jos kuluttajat niitä haluavat ostaa. Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kaikki peltomme eivät sovellu kasvisruoan tuottamiseen. Nautakarjatalouteen kuuluu olennaisesti myös nurmi, joka on viljelykasveista ylivoimainen hiilensidontaominaisuuksiltaan. Lisäksi nurmi parantaa peltojen elinvoimaisuutta ja vähentää ravinnehuuhtoutumia vesistöihin, sanoo MTK:n johtokunnan jäsen Kaisa Pihlaja.

Toimivat kotieläinrehumarkkinat pienentävät viljanviljelijöiden sääriskiä, koska elintarvikemarkkinoille kelpaamaton viljasato voidaan useimmiten käyttää rehuihin. Nautakarjan ja lampaiden laiduntaminen on hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Kotieläintuotannon lantaa käytetään ravinnelähteenä kasveille ja uusiutuvan energian lähteenä biokaasun tuotannossa.

Suomalaisen ruuantuotannon vesijalanjälki on erityisen kestävä. Vesi-intensiivisiä kotieläintuotteita on hyvä tuottaa maassa, jossa makean veden varat ovat runsaat. Suomessa yli 80 % naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon sivutuotteena.

- Naudanlihan- ja maidontuotannosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, mutta nurmiviljely sitoo tehokkaasti hiiltä ja parantaa viljelykierrossa maaperän kasvukuntoa. Päästöjen vähentämiseksi ja nurmien hiilensidonnan tehostamiseksi on tiloillamme tehty ja tullaan tekemään paljon töitä. Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen mukaan maidontuotannossa syntyy 3,9 % ja naudanlihantuotannossa 2,7 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden päälle luettavia päästöjä syntyy energiankulutuksesta ja maankäyttösektorilta. Päästölaskelmissa ei kuitenkaan tällä hetkellä huomioida juuri lainkaan maaperän ja kasvuston sitomaa hiiltä, Pihlaja sanoo.

Paikalle tulevat voivat osoittaa tukensa asialle ottamalla lehmäselfien ja postaamalla sen sosiaaliseen mediaan #mikäonlehmä tai #lehmäonjees.

Lisätietoja: 
Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, MTK:n maaseutunuoret, 050 468 0140  
Maiju Pajula, puheenjohtaja, Akateeminen karjakerho AKK, 045 144 3393 
Eeva Linnainmaa, maidontuottaja, 040 418 6271 
Matti Voutilainen, järjestöjohtaja (järjestelyt paikan päällä), MTK, 040 067 2807 
Pia Franzén, nuorisoasiamies, SLC Nyland, 040 556 7020 
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014

Lisää aiheesta:
Nautafakta
MTK:n ilmasto-ohjelma
MTK:n linjaus: Kohti ilmastokestävää turvemaiden käyttöä

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Satakunnan ja Pohjanmaan alueen maakuntien MTK-liitot kannustavat jäseniään naakkajahtiin 1.8. – tavoitteena hätistää naakat maatilojen läheisyydestä ja lisätä niiden ihmisarkuutta28.7.2020 11:23:36 EESTTiedote

Suomen naakkakanta on yli kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Samalla ovat lisääntyneet naakan maataloudelle aiheuttamat vahingot ja haitat. Tiloilla parveilevat naakat aiheuttavat tuhoja pelloilla ja nokkivat ilmatiiviitä rehupaaleja käyttökelvottomiksi. Naakkojen ulosteet aiheuttavat kotieläintiloille vakavan salmonellariskin. Viljelijät etsivät aktiivisesti monenlaisia keinoja naakkojen aiheuttamien ongelmien ehkäisyyn. Kannansäätelyyn on kuitenkin välttämätöntä kiinnittää kasvavaa huomiota.

Maaseuturahat pelastettiin EU-budjettineuvotteluissa21.7.2020 13:17:49 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. Myönteistä on myös se, että komission alkuperäinen, maaseudun kannalta erittäin heikko budjettiesitys parani huippukokouksen neuvotteluissa. Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen on välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

EU-budjetti ei odottelemalla parane – Suomi tarvitsee maaseutumiljardin16.7.2020 13:57:00 EESTTiedote

EU-maiden johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin päättämään EU-budjetista ja talouden elvytyspaketista. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi, että edellytykset poliittiseen kompromissiin ovat olemassa. Suomalaiset viljelijät kaipaavat ratkaisua asiasta, jotta epävarmuus maatalouspolitiikan rahoituksesta ensi vuoden alusta alkaen poistuisi. Suomen kannattaa tälläkin kertaa pyrkiä maaseudun kehittämiselle myötämieliseen ratkaisuun. MTK arvioi, että pääministeri Marinilla on erinomaiset mahdollisuudet neuvotella Suomelle vähintään miljardin euron lisäpaketti maaseudun kehittämisen rahoitukseen komission nykyisen esityksen lisäksi. Tähän tilaisuuteen on syytä tarttua.

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi15.7.2020 10:00:00 EESTTiedote

Tänään julkistettu maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupää

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme