Mansikit saapuvat Helsingin yliopistolle tänään kello 11-13 – nuoret tuottajat toivovat rakentavaa keskustelua ja kannustusta ilmastotoimiinsa

Orawa ja Okadi esittäytyvät mielellään, sillä ne pitävät ihmisistä ja ovat käyneet näyttelyreissuilla. Tilaisuudessa lehmien omistaja, maidontuottaja Eeva Linnainmaa esittelee lehmiä ja maidontuottaja Kaisa Pihlaja kertoo laajemmin suomalaisista naudoista ja niiden merkityksestä. Paikalla keskustelemassa on myös muita nuoria tuottajia sekä kotieläintieteen opiskelijoita. Nuoret peräänkuuluttavat tukea ja kannustusta viljelijöiden ponnisteluille ilmastoviisaan maatalouden kehittämisessä.

- Haluamme päästä maataloudessa hiilineutraaliuuteen Pariisin ilmastosopimuksen ja Suomen ilmastotavoitteiden mukaisesti. Suomalaisen naudanlihan- ja maidontuotannon asettaminen vastakkain kasvispohjaisten tuotteiden tuotannon kanssa ei meidän pohjoisissa oloissamme kuitenkaan ole kestävin ratkaisu, sillä molempia tarvitaan. Me nuoret viljelijät haluamme lisätä valkuaiskasvien tuotantoa eteläisimmässä Suomessa ja tarjota kotimaisia kasvisproteiinivaihtoehtoja kuluttajille. Meidän kannattaa kuitenkin näissä sääoloissa jatkossakin harjoittaa ja kehittää lihan ja maidon tuotantoamme, jos kuluttajat niitä haluavat ostaa. Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kaikki peltomme eivät sovellu kasvisruoan tuottamiseen. Nautakarjatalouteen kuuluu olennaisesti myös nurmi, joka on viljelykasveista ylivoimainen hiilensidontaominaisuuksiltaan. Lisäksi nurmi parantaa peltojen elinvoimaisuutta ja vähentää ravinnehuuhtoutumia vesistöihin, sanoo MTK:n johtokunnan jäsen Kaisa Pihlaja.

Toimivat kotieläinrehumarkkinat pienentävät viljanviljelijöiden sääriskiä, koska elintarvikemarkkinoille kelpaamaton viljasato voidaan useimmiten käyttää rehuihin. Nautakarjan ja lampaiden laiduntaminen on hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Kotieläintuotannon lantaa käytetään ravinnelähteenä kasveille ja uusiutuvan energian lähteenä biokaasun tuotannossa.

Suomalaisen ruuantuotannon vesijalanjälki on erityisen kestävä. Vesi-intensiivisiä kotieläintuotteita on hyvä tuottaa maassa, jossa makean veden varat ovat runsaat. Suomessa yli 80 % naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon sivutuotteena.

- Naudanlihan- ja maidontuotannosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, mutta nurmiviljely sitoo tehokkaasti hiiltä ja parantaa viljelykierrossa maaperän kasvukuntoa. Päästöjen vähentämiseksi ja nurmien hiilensidonnan tehostamiseksi on tiloillamme tehty ja tullaan tekemään paljon töitä. Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen mukaan maidontuotannossa syntyy 3,9 % ja naudanlihantuotannossa 2,7 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden päälle luettavia päästöjä syntyy energiankulutuksesta ja maankäyttösektorilta. Päästölaskelmissa ei kuitenkaan tällä hetkellä huomioida juuri lainkaan maaperän ja kasvuston sitomaa hiiltä, Pihlaja sanoo.

Paikalle tulevat voivat osoittaa tukensa asialle ottamalla lehmäselfien ja postaamalla sen sosiaaliseen mediaan #mikäonlehmä tai #lehmäonjees.

Lisätietoja: 
Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, MTK:n maaseutunuoret, 050 468 0140  
Maiju Pajula, puheenjohtaja, Akateeminen karjakerho AKK, 045 144 3393 
Eeva Linnainmaa, maidontuottaja, 040 418 6271 
Matti Voutilainen, järjestöjohtaja (järjestelyt paikan päällä), MTK, 040 067 2807 
Pia Franzén, nuorisoasiamies, SLC Nyland, 040 556 7020 
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014

Lisää aiheesta:
Nautafakta
MTK:n ilmasto-ohjelma
MTK:n linjaus: Kohti ilmastokestävää turvemaiden käyttöä