Suomen ympäristökeskus

Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutuksen nopeaa muutosta.

Jaa

Arjen sujuvuutta ja energian ja tavaroiden saatavuutta ovat viime aikoina heilauttaneet nykysukupolville ennennäkemättömät kriisit: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Ilmasto- ja luontokriisit eivät kuitenkaan ole hävinneet minnekään, ja toimistamme riippuu, saadaanko kriisien aiheuttamat murrokset valjastettua vauhdittamaan muutosta kohti kestävämpää kulutusta ja hiilineutraaliutta, kirjoittavat Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan.

Pandemia-aika mullisti arkemme ja kulutuksemme. On kuitenkin liian aikaista sanoa, synnyttikö se vähähiilisemmän elämäntavan. Tällä hetkellä erityisesti energian ja polttoaineiden hintojen nousu pakottaa meidät miettimään arkeamme uudelleen.
Ennen pandemia-aikaa, 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki kasvoi. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut tuotannon, erityisesti energiasektorin, päästöintensiteetin pieneneminen.


Kulutus on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla, ja se on syönyt osan saavutetuista ilmastohyödyistä. On tärkeää, että kansalaiset saavat ohjausta ja tukea kulutustapojen muuttamiseen, jotta Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Lakiin ei ole kirjattu tavoitteita kulutusperäisille ilmastopäästöille. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) kuitenkin kannustetaan kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, vaikka esimerkiksi energiasektorin päästöjen pieneneminen helpottaa sen saavuttamista.

Vaikuttavia, hyväksyttäviä ja totuttamiskelpoisia ohjauskeinoja etsitään

Laaja, eri alojen tutkijoista koostuva asiantuntijapaneeli arvioi erilaisia kulutuksen ohjauskeinoja osana KULO-tutkimushankettamme. Menetelmänä käytämme kolmivaiheista Delfoi-prosessissa. Prosessin tavoitteena on selvittää, minkälaiset asumisen, liikenteen, ruoan ja muun kulutuksen ohjauskeinot muodostaisivat vaikuttavan, hyväksyttävän ja toteuttamiskelpoisen kokonaisuuden. Haemme kaikkea kulutusta poikkileikkaavia poliittisia ohjauskeinoja.

Paneeli ottaa kantaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka ilmastotavoitteisiin voidaan vastata kulutuksen ohjauksella? Kannattako kotitalouksien lämmitystapamuutoksiin tarjota valtion takaamaa korotonta lainaa? Minkälainen vaikutus olisi uusien polttomoottoriautojen myyntikiellolla tai lyhyiden kotimaan lentojen kieltämisellä, ja olisiko tällaiset kiellot mahdollista toteuttaa?

Ohjauskeinoyhdistelmien arvioinnin ensimmäinen vaihe käsitti lähes 50 keinoa, ja arviointiin osallistui 85 asiantuntijaa. Yksimielisiä he olivat muun muassa joukkoliikenteen palvelutason parantamisesta sekä kevyen liikenteen infrastruktuurin kehittämisestä.
Haasteellisimpia ovat keinot, joista panelistit eivät ole samaa mieltä. Asumisen ohjauksessa hajontaa oli neuvonnan ja rahoituksen keinoissa. Liikenteen ohjauskeinoissa eniten erimielisyyttä ilmeni ohjauskeinoissa, jossa kulutukseen puututaan rajoituksin tai kielloin.

Eri alojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemykset ohjauskeinojen toteutettavuudesta ja hyväksyttävyydestä voivat vaihdella suuresti. Jatkossa selvitämme, löytyykö asiantuntijoiden välillä yksimielisyyttä siitä, mitkä olisivat kaikkein tärkeimmät ohjauskeinot.

Marja Salo on SYKEn erikoistutkija ja KULO-hankkeen vetäjä. Tutkimusalueeni liittyy kulutuksen indikaattoreihin ja ohjaukseen. ”Hengähdän meren rannalla ja innovoin reseptejä särkikaloista.”

Laura Salmivaara toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa HELSUSissa. Hän tutkii kestäviä kulutusvalintoja ja niihin liittyviä sosiaalisia normeja. ”Haaveilen talvi-Interrailista Eurooppaan.”

KULO-hankkeessa tutkitaan ohjauskeinoyhdistelmiä, joilla voidaan vähintään puolittaa suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Hanke on osa Valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS)


Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Övervakningsresorna i augusti 2022: Syreproblemen består i Finska viken1.12.2022 08:30:00 EET | Tiedote

I augusti utredde Finlands miljöcentral situationen för Finlands havsområden. De djupa bottnarna i Finska viken var syrefria och syreläget på kustens djupa bottnar hade försämrats, vilket också återspeglades i förhöjda halter fosfatfosfor och ett minskat antal bottendjur. Skärgårdshavets syre- och bottendjurssituation var klart bättre än i Finska viken. Algmängderna i Finska viken verkar ha minskat trots den årliga förekomsten av blågrönalger.

Elokuun 2022 seurantamatkat: Suomenlahden happiongelmat eivät ole väistyneet1.12.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Saaristomeren happi- ja pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta.

SYKE Policy Brief: Enhanced utilization of wastewater nutrients1.12.2022 07:50:00 EET | Press release

Changes are needed in water management solutions. New technologies in the treatment of wastewater and sewage sludge would enable more efficient and more contaminant-free nutrient recovery, which would enable their utilisation in food production and industry. This would also reduce environmental impact, according to the SYKE Policy Brief released today. The publication is directed at decision-makers at the municipal and national levels.

SYKE Policy Brief: Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön1.12.2022 07:50:00 EET | Tiedote

Vesihuoltoratkaisuja on muutettava. Uusilla jätevesien ja jätevesilietteen käsittelyn tekniikoilla ravinteet saataisiin talteen nykyistä tehokkaammin ja puhtaampina, ja ne pystyttäisiin hyödyntämään ruuan tuotannossa ja teollisuudessa. Myös ympäristöhaitat vähenisivät, todetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Julkaisu on suunnattu kaupunkien, kuntien ja valtakunnan tason päätöksentekijöille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme