Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutuksen nopeaa muutosta.
Pandemia-aika mullisti arkemme ja kulutuksemme. On kuitenkin liian aikaista sanoa, synnyttikö se vähähiilisemmän elämäntavan. Tällä hetkellä erityisesti energian ja polttoaineiden hintojen nousu pakottaa meidät miettimään arkeamme uudelleen.
Ennen pandemia-aikaa, 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki kasvoi. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut tuotannon, erityisesti energiasektorin, päästöintensiteetin pieneneminen.
Kulutus on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla, ja se on syönyt osan saavutetuista ilmastohyödyistä. On tärkeää, että kansalaiset saavat ohjausta ja tukea kulutustapojen muuttamiseen, jotta Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Lakiin ei ole kirjattu tavoitteita kulutusperäisille ilmastopäästöille. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) kuitenkin kannustetaan kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, vaikka esimerkiksi energiasektorin päästöjen pieneneminen helpottaa sen saavuttamista.
Vaikuttavia, hyväksyttäviä ja totuttamiskelpoisia ohjauskeinoja etsitään
Laaja, eri alojen tutkijoista koostuva asiantuntijapaneeli arvioi erilaisia kulutuksen ohjauskeinoja osana KULO-tutkimushankettamme. Menetelmänä käytämme kolmivaiheista Delfoi-prosessissa. Prosessin tavoitteena on selvittää, minkälaiset asumisen, liikenteen, ruoan ja muun kulutuksen ohjauskeinot muodostaisivat vaikuttavan, hyväksyttävän ja toteuttamiskelpoisen kokonaisuuden. Haemme kaikkea kulutusta poikkileikkaavia poliittisia ohjauskeinoja.
Paneeli ottaa kantaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka ilmastotavoitteisiin voidaan vastata kulutuksen ohjauksella? Kannattako kotitalouksien lämmitystapamuutoksiin tarjota valtion takaamaa korotonta lainaa? Minkälainen vaikutus olisi uusien polttomoottoriautojen myyntikiellolla tai lyhyiden kotimaan lentojen kieltämisellä, ja olisiko tällaiset kiellot mahdollista toteuttaa?
Ohjauskeinoyhdistelmien arvioinnin ensimmäinen vaihe käsitti lähes 50 keinoa, ja arviointiin osallistui 85 asiantuntijaa. Yksimielisiä he olivat muun muassa joukkoliikenteen palvelutason parantamisesta sekä kevyen liikenteen infrastruktuurin kehittämisestä.
Haasteellisimpia ovat keinot, joista panelistit eivät ole samaa mieltä. Asumisen ohjauksessa hajontaa oli neuvonnan ja rahoituksen keinoissa. Liikenteen ohjauskeinoissa eniten erimielisyyttä ilmeni ohjauskeinoissa, jossa kulutukseen puututaan rajoituksin tai kielloin.
Eri alojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemykset ohjauskeinojen toteutettavuudesta ja hyväksyttävyydestä voivat vaihdella suuresti. Jatkossa selvitämme, löytyykö asiantuntijoiden välillä yksimielisyyttä siitä, mitkä olisivat kaikkein tärkeimmät ohjauskeinot.
Marja Salo on SYKEn erikoistutkija ja KULO-hankkeen vetäjä. Tutkimusalueeni liittyy kulutuksen indikaattoreihin ja ohjaukseen. ”Hengähdän meren rannalla ja innovoin reseptejä särkikaloista.”
Laura Salmivaara toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa HELSUSissa. Hän tutkii kestäviä kulutusvalintoja ja niihin liittyviä sosiaalisia normeja. ”Haaveilen talvi-Interrailista Eurooppaan.”
KULO-hankkeessa tutkitaan ohjauskeinoyhdistelmiä, joilla voidaan vähintään puolittaa suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Hanke on osa Valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS)
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme