Markkinoilla epävarmuutta ilmassa – rahastoista lunastettiin huhtikuussa 104 miljoonaa euroa
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 105 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin uusia varoja 301 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 45 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 242 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 313 miljoonaa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Osakerahastot |
-242 |
-255 |
57 659 |
Yhdistelmärahastot |
105 |
197 |
30 984 |
Pitkän koron rahastot |
301 |
-856 |
29 407 |
Lyhyen koron rahastot |
-313 |
-534 |
17 926 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
45 |
313 |
10 550 |
YHTEENSÄ |
-104 |
-1 135 |
146 526 |
Huhtikuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Yhdysvalloissa isojen teknoyhtiöiden vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistukset olivat markkinoille lievä pettymys, mikä heijastui osakkeiden hintoihin.Lisäksi Yhdysvalloissa kuluttajahintainflaation kiihtyminen 8,5 prosenttiin huolestutti markkinoita. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ylläpitää epävarmuuden ilmapiiriä ja voimistaa edelleen energiahintojen kallistumista. Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksit laskivat.
Huhtikuu oli korkosijoittajalle haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan 10-vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi vuoden 2014 tasolle.
”Kuluttajahintainflaation kiihtyminen on nostanut markkinakorkoja. Korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Euroopassa lyhyistä koroista 12 kuukauden euribor nousi huhtikuussa plussan puolelle. Euroalueella on eletty pitkään miinusmerkkisten markkinakorkojen aikakautta. Herää kysymys, että päästäänkö myös euroalueella miinuskoroista kokonaan eroon vuoden lopussa.”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja Japaniin yhteensä 220 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 463 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,62). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Tuotto |
Suomi |
-110 |
-133 |
6 447 |
-7 % |
Pohjoismaat |
-94 |
-11 |
8 039 |
-6 % |
Eurooppa |
-194 |
-378 |
5 589 |
0 % |
Pohjois-Amerikka |
156 |
104 |
7 889 |
9 % |
Japani |
20 |
58 |
614 |
-7 % |
Tyynenmeren alue |
44 |
138 |
1 090 |
-6 % |
Kehittyvät markkinat |
-65 |
-142 |
5 216 |
-6 % |
Maailma |
-2 |
191 |
21 201 |
3 % |
Toimialarahastot |
3 |
-84 |
1 573 |
5 % |
YHTEENSÄ |
-242 |
-255 |
57 659 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 14 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 1,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla.
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
162 |
16 |
5 497 |
-7,1 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
103 |
-393 |
8 909 |
-7,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
23 |
-161 |
3 288 |
-4,8 % |
Valtioriski maailma |
8 |
45 |
206 |
1,4 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
8 |
-219 |
7 000 |
-2,9 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-14 |
-9 |
1 576 |
-3,5 % |
Kehittyvät markkinat |
11 |
-135 |
2 932 |
-4,7 % |
YHTEENSÄ |
301 |
-856 |
29 407 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2022
Markkinakatsaus, huhtikuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0-10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Jopa 15-vuotiaita värvätty rahamuuleiksi – Pankkitilin luovuttaminen rikollisten käyttöön voi johtaa raskaisiin rikossyytteisiin ja jopa väkivallan uhkaan18.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Huijauksilla ja muilla rikoksilla hankittujen rahojen alkuperän häivyttämiseen käytetään muulitilejä. Muuli antaa tilinsä rahanpesuun eli rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen. Rikolliset värväävät palkkiota vastaan muuleiksi jopa 15-vuotiaita. Finanssiala ry varoittaa, että rahamuuliksi ryhtymällä saattaa helposti saada niskaansa raskaat rikossyytteet. Varojen siirtelyyn muuleja tarvitsevat sekä kotimaiset että ulkomaiset verkkorikolliset. Toiminta on toisinaan ammattimaista rikollisuutta, ja yhteistyön jatkamisesta kieltäytyminen voi johtaa myös väkivaltaan tai sen uhkaan. Lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tietoja muulitileistä.
Kutsu: Säästävätkö suomalaiset väärässä paikassa? Ilmoittaudu Vakuutustutkimuksen julkistuswebinaariin 22.9.202516.9.2025 12:52:31 EEST | Tiedote
Vapaaehtoisten vakuutusten suosio on pudonnut selvästi. Asia käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) uusimmasta Vakuutustutkimuksesta, joka julkaistaan webinaarin yhteydessä. Mistä ilmiö johtuu? Pitääkö olla huolissaan? Tätä kysymme webinaarissamme maanantaina 22.9.2025 klo 13–13.45. Tervetuloa linjoille!
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat15.9.2025 16:57:38 EEST | Tiedote
Pankki-, eläke- ja vakuutussektoreiden vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Fiva muistuttaa, että huijausten estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varoittaa sijoitushuijausten lisääntymisestä. Ennen kuin tarttuu sijoitustarjoukseen, kannattaa tarkistaa tarjoajan taustat, kuten toimilupa. Finanssiala ry muistuttaa, että pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset: tehokkainta olisi iskeä huijausten alkulähteille.
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme