Markkinoilla epävarmuutta ilmassa – rahastoista lunastettiin huhtikuussa 104 miljoonaa euroa
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 105 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin uusia varoja 301 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 45 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 242 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 313 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
|
Osakerahastot |
-242 |
-255 |
57 659 |
|
Yhdistelmärahastot |
105 |
197 |
30 984 |
|
Pitkän koron rahastot |
301 |
-856 |
29 407 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-313 |
-534 |
17 926 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
45 |
313 |
10 550 |
|
YHTEENSÄ |
-104 |
-1 135 |
146 526 |
Huhtikuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Yhdysvalloissa isojen teknoyhtiöiden vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistukset olivat markkinoille lievä pettymys, mikä heijastui osakkeiden hintoihin.Lisäksi Yhdysvalloissa kuluttajahintainflaation kiihtyminen 8,5 prosenttiin huolestutti markkinoita. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ylläpitää epävarmuuden ilmapiiriä ja voimistaa edelleen energiahintojen kallistumista. Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksit laskivat.
Huhtikuu oli korkosijoittajalle haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan 10-vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi vuoden 2014 tasolle.
”Kuluttajahintainflaation kiihtyminen on nostanut markkinakorkoja. Korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Euroopassa lyhyistä koroista 12 kuukauden euribor nousi huhtikuussa plussan puolelle. Euroalueella on eletty pitkään miinusmerkkisten markkinakorkojen aikakautta. Herää kysymys, että päästäänkö myös euroalueella miinuskoroista kokonaan eroon vuoden lopussa.”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja Japaniin yhteensä 220 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 463 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,62). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
-110 |
-133 |
6 447 |
-7 % |
|
Pohjoismaat |
-94 |
-11 |
8 039 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-194 |
-378 |
5 589 |
0 % |
|
Pohjois-Amerikka |
156 |
104 |
7 889 |
9 % |
|
Japani |
20 |
58 |
614 |
-7 % |
|
Tyynenmeren alue |
44 |
138 |
1 090 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-65 |
-142 |
5 216 |
-6 % |
|
Maailma |
-2 |
191 |
21 201 |
3 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-84 |
1 573 |
5 % |
|
YHTEENSÄ |
-242 |
-255 |
57 659 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 14 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 1,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
162 |
16 |
5 497 |
-7,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
103 |
-393 |
8 909 |
-7,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
23 |
-161 |
3 288 |
-4,8 % |
|
Valtioriski maailma |
8 |
45 |
206 |
1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
8 |
-219 |
7 000 |
-2,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-14 |
-9 |
1 576 |
-3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
11 |
-135 |
2 932 |
-4,7 % |
|
YHTEENSÄ |
301 |
-856 |
29 407 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2022
Markkinakatsaus, huhtikuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0-10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme