Markkinoilla epävarmuutta ilmassa – rahastoista lunastettiin huhtikuussa 104 miljoonaa euroa
9.5.2022 14:12:02 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 105 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin uusia varoja 301 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 45 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 242 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 313 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
|
Osakerahastot |
-242 |
-255 |
57 659 |
|
Yhdistelmärahastot |
105 |
197 |
30 984 |
|
Pitkän koron rahastot |
301 |
-856 |
29 407 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-313 |
-534 |
17 926 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
45 |
313 |
10 550 |
|
YHTEENSÄ |
-104 |
-1 135 |
146 526 |
Huhtikuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Yhdysvalloissa isojen teknoyhtiöiden vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistukset olivat markkinoille lievä pettymys, mikä heijastui osakkeiden hintoihin.Lisäksi Yhdysvalloissa kuluttajahintainflaation kiihtyminen 8,5 prosenttiin huolestutti markkinoita. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ylläpitää epävarmuuden ilmapiiriä ja voimistaa edelleen energiahintojen kallistumista. Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksit laskivat.
Huhtikuu oli korkosijoittajalle haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan 10-vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi vuoden 2014 tasolle.
”Kuluttajahintainflaation kiihtyminen on nostanut markkinakorkoja. Korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Euroopassa lyhyistä koroista 12 kuukauden euribor nousi huhtikuussa plussan puolelle. Euroalueella on eletty pitkään miinusmerkkisten markkinakorkojen aikakautta. Herää kysymys, että päästäänkö myös euroalueella miinuskoroista kokonaan eroon vuoden lopussa.”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja Japaniin yhteensä 220 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 463 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,62). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
-110 |
-133 |
6 447 |
-7 % |
|
Pohjoismaat |
-94 |
-11 |
8 039 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-194 |
-378 |
5 589 |
0 % |
|
Pohjois-Amerikka |
156 |
104 |
7 889 |
9 % |
|
Japani |
20 |
58 |
614 |
-7 % |
|
Tyynenmeren alue |
44 |
138 |
1 090 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-65 |
-142 |
5 216 |
-6 % |
|
Maailma |
-2 |
191 |
21 201 |
3 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-84 |
1 573 |
5 % |
|
YHTEENSÄ |
-242 |
-255 |
57 659 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 14 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 1,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
162 |
16 |
5 497 |
-7,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
103 |
-393 |
8 909 |
-7,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
23 |
-161 |
3 288 |
-4,8 % |
|
Valtioriski maailma |
8 |
45 |
206 |
1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
8 |
-219 |
7 000 |
-2,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-14 |
-9 |
1 576 |
-3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
11 |
-135 |
2 932 |
-4,7 % |
|
YHTEENSÄ |
301 |
-856 |
29 407 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2022
Markkinakatsaus, huhtikuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0-10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme