Demariopiskelijat

Markus Myllyniemi: Yliopistojen uusi pääsykoepolitiikka syrjii erityisesti poikia ja tulevaisuudestaan epävarmoja

Jaa

Ääni opiskelijalle kampanjassa SONK nostaa esiin opiskelijataustaisia ehdokkaita ja nostaa keskusteluun niin koulutusta ja tiedettä kuin opiskelijan hyvinvointia koskevia teemoja.

Kunnanvaltuutettuna ja Helsingin yliopiston historian koulutusohjelman johtoryhmässä toimiva Markus Myllyniemi on hyvin huolissaan todistusvalintaa painottavan pääsykoepolitiikan vaikutuksista koulutuksen tasa-arvoon Suomessa.

“Kun ylioppilas- ja lukioarvosanojen merkitys valinnassa korostuu, erityisesti hitaasti kypsyvämmät yksilöt ovat heikommassa asemassa muihin verrattuna. Uusi pääsykoejärjestelmä syrjii kategorisesti myös poikia, joille motivaatio opiskeluun syntyy usein huomattavasti myöhemmällä iällä tyttöihin verrattuna, “ muistuttaa Myllyniemi. Koulutusohjelmien naisvaltaistuminen on Myllyniemen mukaan todennäköistä, sillä esimerkiksi Turun lääketieteellisen tiedekunnan suorittaman simulaation mukaan uudet todistusvalintaa painottavat vaatimukset nostaisivat naisten osuuden sisään päässeistä 50%:sta yli 60%:iin.

Uuden pääsykoejärjestelmän seurauksena valmistautuminen kolmannen asteen koulutukseen alkaa jo lukion ensimmäisellä luokalla, sillä ylioppilaskokeeseen valittavat aineet määrittävät hakijan todistuspisteitä. “On kohtuutonta olettaa, että 15-vuotias tietää tarkalleen, mitä hän tulevaisuudeltaan haluaa. Pahimmillaan uuden järjestelmän seurauksena nuori tekee koulutuksensa suhteen peruuttamattoman päätöksen, jota hän katuu lopun ikäänsä,” Myllyniemi toteaa. Hänen mukaansa merkittävä ongelma on myös ammattikouluopiskelijoiden epätasa-arvoinen asema uuden järjestelmän seurauksena. ”Sen sijaan, että heikennämme sosio-ekonomista liikkuvuutta käytännössä sulkemalla kokonaisen väestöryhmän todistusvalinnan ulkopuolelle, tulisi meidän huolehtia siitä, että kaikilla on tasavertainen polku kolmannen asteen koulutukseen. Nykytilanteessa, jossa nuorten syrjäytyminen ja kasvava koulutuksellinen epätasa-arvo ovat merkittäviä ongelmia, ylioppilaskokeen arvosanoja painottava pääsykoeuudistus on askel täysin väärään suuntaan,” tiivistää Myllyniemi.

Lisätietoja:

Markus Myllyniemi

+358458539401

markusmyllyniemi@elisanet.fi

https://markusmyllyniemi.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Demariopiskelijat
Demariopiskelijat
Siltasaarenkatu 18-20
00530 Helsinki

+358451129299http://www.sonk.fi

Opiskelijat inhimillisemmän ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Olemme valtakunnallinen poliittinen opiskelijajärjestö.Tavoitteenamme on edistää opiskelijoiden osallistumista poliittiseen keskusteluun, jossa painopisteenä on koulutus- ja sivistyspolitiikka. Meitä yhdistävät vapauden, yhdenvertaisuuden sekä solidaarisuuden arvot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demariopiskelijat

Opintolainasta ei ole sosiaaliturvaksi - Sosiaaliturva on uudistettava tällä hallituskaudella26.9.2019 14:04:37 EESTTiedote

Nimimerkki “Lainakelvottoman isä” kirjoitti Helsingin Sanomien 26.9. mielipidepalstalla, että hänen tyttärensä ei saanut opintolainaa Nordean “kokonaisharkinnan” vuoksi, sillä tyttärellä on vuosien takainen maksuhäiriömerkintä. Kirjoittaja huomauttaa erittäin ansiokkaasti, että opintolainaa on markkinoitu opiskelijoille hyvänä ja riskittömänä ratkaisuna opintojen rahoittamiseen. Opintotuen lainapainotteisuutta on lisätty viime vuosina ja jotkut tahot haluavat lisätä sitä entisestään. Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden liittohallituksen jäsen Aleksanteri Gustafsson on huolissaan lainapainotteisuuden epäkohdista. “Lainapainotteisuuden lisääminen on sinällään jo itsessään ongelma, sillä nykyopiskelijat valmistuvat entistä epävarmempaan taloustilanteeseen ja työmarkkinoille, joilla työllistyminen ei ole itsestäänselvää. Erityisen ongelmallinen tilanteesta tulee, jos useimmat pankit eivät myönnä opintolainaa maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, kuten nyt vaikuttaa olevan. Tämä vaikeuttaa huono

Sivistys mukaan budjettiriiheen, Suomen hallitus – Osaamisen korjausvelka on kestämätön16.9.2019 12:22:37 EESTTiedote

Suomen hallitus kokoontuu tällä viikolla neuvottelemaan ministeriöiden määrärahojen mitoituksesta. Valtionvarainministeriön taannoinen ehdotus valtion talousarvioesitykseksi sisälsi paljon hyvää, mutta hämmennystä herätti korkeakoulutuksen määrärahojen vähyys. Moni korkeakoulu varautui rahoituksensa lisääntymiseen ja valtiovarainministeriön budjettiesityksen tultua julki hämmennys korkeakoulukentällä oli suuri. “Sivistys on sosiaalidemokraattiselle liikkelle kivijalka. Vaikka hallitusohjelmassa ei välttämättä olisikaan luvattu määrärahoja täysimääräisenä vielä tälle vuodelle, on ehdottoman tärkeää että sosialidemokraatit vaativat pääministeri Antti Rinteen johdolla korkeakoulutukselle hallitusohjelmassa mainitut 60 miljoonaa euroa. Koulutuksen kunnianpalautus oli mitä mainioin teema vaaleissa, mutta tämä kunnianpalautus vaatii myös konkreettisia tekoja. Hallitusohjelmassa luvatut rahoituslisäykset ovat hyvä alku. Sipilän hallituksen puolen miljardin euron korkeakoululeikkausten jälkeen

Osaamisen korjausvelka on Suomelle kohtalon kysymys – Korkeakoulujen rahoitus on asetettava budjetissa kohdalleen23.8.2019 14:47:44 EESTTiedote

Korkeakoulutus on ansaitusti noussut viime aikoina keskustelun keskiöön. Tämän kesän Suomen ylioppilaskuntien liiton taannoinen kannanotto koskien opiskelijoiden oikeutta lepoon sekä viimeisin valtiovarainministeriön budjettiesitys. Tai lähinnä riittävän budjetin puute korkeakouluille. “Rinteen hallituksen ohjelma on monilta osin edistyksellinen, erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevät ohjelman kohdat. Korkeakoulutus sai kipeästi kaivatun lisärahoituksen kahden viimeisimmän hallituksen leikkausten jälkeen. Esimerkiksi opintorahaan tuleva huoltajakorotus on loistava askel oikeaan suuntaan”, SONKin puheenjohtaja Topi Kytölehto kiittelee hallitusohjelmaa. “Viimeisten hallitusten politiikka on kuitenkin jättänyt Suomelle ja sen nuoremmille sukupolville mittavan korjausvelan osaamiseen. Tällä hetkellä Suomen koulutetuin sukupolvi ovat nykyiset 40-45-vuotiaat. Nykyinen kehitys näyttää siltä, että tämä sukupolvi tulee myös jäämään koulutetuimmaksi. Hälyttävää on myös se että korkea-asteen s

Ei ruusuja, vaan tasa-arvoa Suomen uusi hallitus8.3.2019 14:30:10 EETTiedote

Naistenpäivä on historiallinen jäänne siltä ajalta, kun tasa-arvon tavoitteluksi riitti kerran vuodessa asian pahoitteleminen äideille, tyttärille ja vaimoille. Sekä sen kuuluisan ruusun antaminen. Yhden päivän voimalla naiset joutuvat kestämään Euroopan pahinta lähisuhdeväkivaltaa, miehiä huonompaa palkkausta ja epävakaata työmarkkina-asemaa. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on naisia, mutta korkeampi koulutusaste ei siltikään näyttäydy korkeampana palkkauksena tai johtotehtävien jakautumisessa. Rahan sanotaan olevan yhteiskunnassamme arvostuksen todellinen mittari, ja nykyinen hallitus on todellakin näyttänyt mitkä sen arvot ovat. Tällä hallituskaudella tasa-arvo on ottanut merkittäviä askeleita taaksepäin. Erityisen miesvaltaisia ovat hallituspuolueiden keskustan ja sinisten eduskuntaryhmät, ja tämä on näkynyt karulla tavalla hallituksen politiikassa. Tasa-arvon vastaiset teot ovat surullista luettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Ensin hallitukselta unohtui tasa-arvosuunnitelm

Toisen asteen opinto-ohjaus tarvitsee lisäresursseja6.3.2019 14:19:47 EETTiedote

Jokin aikaa sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli nimeltä Liikaa vaihtoehtoja, joka keskittyi multipotentiaaleihin. Multipotentiaalit ovat artikkelin mukaan henkilöitä, joilla ei ole kutsumusta tietylle alalle vaan useita kiinnostuksen kohteita. Artikkelissa puhuttiin myös siitä, kuinka toisella asteella pitäisi valita oma urapolku ja entäpä jos ei ole selvää suuntaa mihin jatkaa. Multipotentiaali tai ei, mutta toisella asteella pitäisi osata vastata vastata siihen lopullisen tuntuiseen ja vähän pelottavaankin kysymykseen “mikä musta tulee isona”. Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 2015 ja oman kokemukseni perusteella lukio-opetuksessa opinto-ohjaus painottui nimenomaan lukiokurssien valintaan eikä niinkään jatko-opintojen suunnitteluun. Itse päädyin opiskelemaan vasta välivuoden jälkeen ja nyt vietän uutta välivuotta pohtien mitä oikeastaan haluaisin tehdä. Moni muu on kokenut saman. Koulutus kannattaa -selvityksen (2015) mukaan noin 30 prosenttia ylioppilastutkinnon suori

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme