Marraskuu päättyi lumisena

Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 50-61 mm, kun tavallisesti sataa 57 mm. Suurin osa sateista tuli lumena, joten marraskuun päättyessä lunta oli maakunnassamme 20-30 cm. Normaalisti marraskuun lopussa lunta on 10-15 cm.

Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa keskilämpötiloiltaan lähellä tavanomaista. Esimerkiksi Valtimolla marraskuun keskilämpötila oli -2,6 astetta, kun pitkänajan (1991-2020) keskiarvo on -2,2 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla marraskuun keskiläm-pötilaksi mitattiin -0,9 astetta kun pitkänajan keskiarvo on -1,6 astetta.

Pielisen vedenpinta nousi marraskuun aikana 25 cm ja kuukauden viimeisenä päivänä vedenkorkeus oli 2 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden nousu on tasaantumassa. Orivesi-Pyhäselän vedenpinta nousi Arvinsalmen asteikolla mitattuna sentin marraskuun aikana. Marras-joulukuun vaihteessa Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 9 cm ajankohdan keskiarvoa alempana, eikä suuria muutoksia vedenkorkeudelle ole odotettavissa loppuvuoden aikana. Muiden maakuntamme järvien vedenkorkeudet olivat marraskuun lopussa 3-27 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä.

Pielisjoen marraskuun keskivirtaama oli 90 % normaalista. Lieksanjoen virtaama marraskuussa oli hieman tavanomaista suurempi. Koitajoessa virtasi vettä marraskuussa neljänneksen normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoista kertaiset.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli marraskuun lopussa Kontiolahden Jaamankaalla ja Jakokoskella 20 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Nurmeksen Juutilankankaan pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus oli 3 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaaran poh-javesiasemalla 26 cm tavanomaista ylempänä. Marraskuun lopussa havaintopisteissä oli routaa 3 cm, kun tavallisesti sitä on noin 5 cm.

Maakuntamme vesistöissä jäätä jo esiintyy, ja pienemmät järvet sekä lammet ovat juuri umpeen jäätyneitä. Tällä hetkellä havaintopaikkojen jäät Pielisellä ja Pyhäselällä ovat pääsääntöisesti liian heikkoja turvalliseen jäänpaksuuden mittaukseen. On syytä muistaa, että vasta 5 cm:n vahvuinen teräsjää kantaa yhden henkilön turvallisesti. Samankin vesistön eri osissa jäätilanne voi nyt vaihdella suuresti. Jäällä liikuttaessa on noudatettava suurta varovaisuutta ja varustauduttava jäänaskalein.