Masennus vie yhä harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle
Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelivat ikäryhmittäin: mielenterveyden häiriöt ovat 18–34-vuotiaiden yleisin diagnoosi. Sen sijaan valtaosa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyneistä on yli 50-vuotiaita.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2008. Suurin muutos on tapahtunut mielenterveysperustein siirtymisessä. Se on vähentynyt kolmanneksen.
Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka vei korkeimmillaan vuonna 2007 eläkkeelle yli
4 300 henkilöä vuodessa. Sen jälkeen trendi on ollut tasaisen laskeva: vuonna 2015 masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä – kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan henkilöä päivässä.
Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta. Aktiivista ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on vahvistettu lakimuutoksilla ja hankkeilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön masennusta ehkäisevä Masto-hanke toteutettiin vuosina 2007–2011.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut merkittävästi ikäryhmässä 45–59-vuotiaat. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että työkykyä tuetaan ja siihen panostetaan entistä enemmän, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat
Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 161 000 henkilöä. Heistä 67 000 eli noin 40 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä sai 44 000 henkilöä.
– Mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Osasyy on se, että mielenterveyden perusteella eläkkeitä myönnetään selvästi nuoremmille, kertoo Palotie-Heino.
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, 050 321 0910, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, 029 411 2139, 050 521 6783, heidi.nyman(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Antalet arbetande pensionärer har slutat öka15.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Antalet förvärvsarbetande pensionärer har länge ökat, men nu har denna utveckling stannat av. Pensionärers deltagande i arbetslivet minskar på grund av att pensionsåldern stiger. Arbetslivet lockar i synnerhet högutbildade pensionärer som har goda inkomster.
Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt15.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Lönerna stiger – de ungas inträde på arbetsmarknaden försvårades20.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Löntagarnas medianinkomst var i fjol 3 208 euro i månaden, en ökning med 3,3 procent från året innan. Den goda inkomstutvecklingen överskuggas dock av att det blivit svårare för unga att komma in på arbetsmarknaden. Antalet nya arbetspensionsförsäkrade har sjunkit med tio procent per år, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) lönestatistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


