Matala-asteinen tulehdus edeltää usein yleisiä kansantauteja
Lihavuus, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat suuren osan maailman tautitaakasta. Lihavuus on riskitekijä tyypin 2 diabetekselle ja molemmat lisäävät yksilön riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin.
Helsingin yliopistossa väittelevä LL Karolina Tuomisto selvitti laajojen suomalaisten väestötutkimusten pohjalta, miten matala-asteinen tulehdus selittää näiden tautien vahvaa yhteyttä toisiinsa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, edeltääkö ja ennustaako matala-asteinen tulehdustila edellä mainittuja kansantauteja. Tuomisto käytti FINRISKI- ja DILGOM-väestötutkimuksiin osallistuneiden verestä mitattuja tulehdusmerkkiaineita elimistön matala-asteisen tulehdustilan kuvaamiseksi.
– Lihavuuden osalta vastaus oli melko yksiselitteinen: on todennäköisempää, että matala-asteinen tulehdus on lihavuuden seuraus kuin sen syy, Tuomisto toteaa väitöskirjatutkimuksensa perusteella.
Tulehdusmerkkiaineet kertovat tyypin 2 diabeteksen, sydänkohtauksen ja aivoverenkiertohäiriön riskistä
Matala-asteisella tulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön tuottamia tulehduksen välittäjäaineita erittyy verenkiertoon. Sille altistavat mm. valtimonkovettumatauti, rasvakudoksen kertyminen keskivartaloon ja hampaiden tukikudostulehdus sekä korkeampi ikä, tupakointi, huono ruokavalio ja vähäinen liikunta.
– Tutkimuksemme FINRISKI-aineistoilla osoittaa, että koholla olevat tulehdusmerkkiaineet ennustavat sydän- ja verisuonitauteja ja kuolleisuutta etenkin miehillä. Myös kohonneet hampaiden tukikudostulehdusta aiheuttavien bakteerien vasta-aineet veressä lisäävät riskiä sairastua sydänkohtaukseen tai aivoverenkiertohäiriöön, Tuomisto sanoo.
Diabetes on jo pitkään yhdistetty matala-asteiseen tulehdukseen. Perinteisempien tulehdusmerkkiaineiden lisäksi Tuomiston väitöstutkimuksessa on tutkittu vähemmän tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden, eikosanoidien, pitoisuuksia veressä. Ne ovat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat elimistössä usein tulehdusprosessin alkupuolella.
– Myös tiettyjen eikosanoidien lisääntyminen veressä näyttää edeltävän tyypin 2 diabeteksen diagnoosia tai ensimmäisten diabeteslääkkeiden ostoa FINRISKI 2002-aineiston perusteella, Tuomisto toteaa.
Näiltä osin tutkimukset tulokset toistettiin kahdessa muussakin aineistossa.
Pitäisikö matala-asteista tulehdusta hoitaa?
Riskiarvio ja riskitekijöihin vaikuttaminen ovat keskeisessä roolissa väitöstutkimuksessa käsitellyn tautikolmikon ehkäisyssä. Matala-asteisen tulehduksen varhainen havaitseminen ja toisaalta sen ehkäiseminen ja hoito sydäntautiriskin vähentämiseksi on myös mahdollista.
– Kansanterveydellisesti ruokavaliosta, liikkumisesta ja suun terveydestä huolehtiminen ovat tärkeässä asemassa, ja terveydenhuollossa kannattaisi panostaa etenkin lihavuuden hoitoon ja tupakoinnin lopettamiseen matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi. Korkeassa riskissä olevilla henkilöillä tulehduksen estolääkityksen vaikuttavuutta pitäisi tutkia lisää turvallisten ja edullisten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevien hoitojen kehittämiseksi, Tuomisto pohtii.
Lisätietoja
LL Karolina Tuomisto
karolina.tuomisto@helsinki.fi
@yavendil
Karolina Tuomisto väittelee 19.11.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Subclinical inflammation and the obesity-type 2 diabetes-cardiovascular disease trifecta". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali 2, Biomedicum, Haartmaninkatu 8.
Vastaväittäjänä on Professor Robert Clarke, University of Oxford, ja kustoksena on professori Tea Lallukka.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme