Oulun yliopisto

Matalampi hemoglobiini onkin hyödyksi terveydelle? Suojaa mahdollisesti lihavuudelta ja metaboliselta oireyhtymältä

Jaa
Oulun yliopiston tuore tutkimus kumoaa luulon, jonka mukaan korkeat hemoglobiinitasot olisivat terveyden kannalta aina tavoiteltavia. Kahteen laajaan kohorttiaineistoon ja kokeellisiin töihin perustuva tutkimus osoitti matalampien hemoglobiiniarvojen mahdollisesti suojaavan sekä lihavuutta että metabolista oireyhtymää vastaan. Ilmiön taustalla on elimistön vaste, joka käynnistyy vähähappisissa olosuhteissa ja jota esimerkiksi kestävyysurheilijat hyödyntävät korkeanpaikanharjoittelussa.
Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen

Hemoglobiini on veren valkuaisaine, jonka tehtävä on kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Sen tasot vaihtelevat yksilöllisesti siten, että naisilla normaalin hemoglobiinin vaihteluväli on 117-155 grammaa/litra ja miehillä 134-167 grammaa/litra.

Korkeatasoisessa Science Advances -tiedelehdessä vastikään julkaistu tutkimus osoitti, että yksilölliset erot hemoglobiinitasoissa ovat vahvasti yhteydessä metaboliseen terveyteen aikuisiässä. Hemoglobiinin yhteys näkyi painoindeksissä, sokeriaineenvaihdunnassa, veren rasva-arvoissa ja verenpaineessa siten, että henkilöt, joiden hemoglobiinitasot olivat matalammat, olivat metabolisesti terveempiä. Tarkastelun kohteena olivat normaaliin vaihteluväliin kuuluvat hemoglobiiniarvot.

”Havaitsimme selkeän yhteyden hemoglobiinitasojen ja keskeisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden välillä. Osoitimme lisäksi, että tämä yhteys korostui tutkittavien ikääntyessä”, kertovat päätutkijoina toimineet professori Juha Auvinen, tohtorikoulutettava Joona Tapio ja tutkijatohtori Ville Karhunen.

Tutkimuksessa havaittu matalamman hemoglobiinin mahdollinen terveyttä suojaava vaikutus liittyy elimistön lievään hapenpuutteeseen, ja sen seurauksena aktivoituvaan hapenpuutevasteeseen eli HIF-vasteeseen, jonka tutkimuksessa professori Peppi Karppisen ryhmä on kansainvälisesti tunnettua kärkeä. Löydös vahvistaa käsitystä vasteen keskeisestä roolista elimistön energia-aineenvaihdunnan säätelyssä.

”Hemoglobiinitasot kuvastavat hyvin elimistön hapettumista. Lievä hapenpuute aktivoi HIF-vasteen, mikä muuttaa elimistön energia-aineenvaihduntaa epätaloudellisemmaksi ja suojaa sitä kautta lihavuudelta ja epäsuotuisalta metabolialta”, tutkimusta johtanut Karppinen selittää.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa ja Biocenter Oulussa toimiva Karppisen tutkimusryhmä on jo aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut, että hapenpuutevasteen aktivaatio suojaa hiiriä lihavuudelta, metaboliselta oireyhtymältä, rasvamaksalta ja ateroskleroosilta eli valtimoiden kovettumalta. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen laaja työ, jossa hapenpuutteen yhteys metaboliseen terveyteen osoitetaan myös ihmisillä.

”Tutkimuksessa käytettiin monipuolisia menetelmiä ja aineistoja. Tavoitteemme oli selvittää molekyylitasolla mistä matalamman hemoglobiinitason ja esimerkiksi matalamman painoindeksin välinen yhteys johtuu. Syy-seuraussuhteiden ja aineenvaihdunnallisten mekanismien tunnistaminen väestöaineistossa on hyvin haasteellista johtuen monista samanaikaisesti vaikuttavista tekijöistä, joita käytettävissä olevat menetelmämme eivät helposti pysty hallitsemaan. Kuitenkin, kun yhdistämme kaikki tulokset kokeellisista ja väestöaineistoista niin tutkimus tukee oletusta, etta hypoksiavaste on tärkeä myös ihmisen metaboliselle terveydelle”, tarkentaa professori Marjo-Riitta Järvelin, Pohjois-Suomen kohorttitutkimuksen tieteellinen johtaja.

”Tiedämme entuudestaan myös sen, että korkealla merenpinnan yläpuolella asuvilla ihmisillä elinympäristön vähähappisuus aiheuttaa pitkäaikaista HIF-vasteen aktivaatiota. Nämä ihmiset ovat hoikempia, heillä on parempi sokerinsieto ja pienempi riski sydän- ja verenkiertoelimistöperäisiin kuolemiin”, Karppinen kertoo.

Keskeinen kysymys jatkossa onkin se, miten elimistön hapetustasoja voitaisiin halutessa alentaa niin, että saataisiin aikaan pysyvä matala-asteinen HIF-vasteen aktivaatio ja sitä kautta mahdollisesti suoja lihavuutta vastaan. Karppisen mukaan hapenpuutevastetta aiheuttavia HIF-entsyymeitä voitaisiin mahdollisesti käyttää lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeinä ihmisillä. Tällä hetkellä kyseisiä lääkkeitä käytetään Aasiassa munuaisperäisen anemian hoitoon.

Tutkimus perustui laajaan Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttiin, jossa yli 12 000 henkilön terveyttä ja hyvinvointia on seurattu säännöllisesti jo sikiöajoilta lähtien. Tulokset toistuivat myös toisessa, yli 1 800 henkilön Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät, LASERI, aineistossa, joka on viiden yliopiston välinen monikeskustutkimus. Tämä tutkimus tehtiin yhteistyössä erityisesti Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Imperial College Londonin kanssa.

Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä terveysongelmia, joihin liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja ennenaikaista kuolleisuutta. Suomalaisista aikuisista puolet on ylipainoisia ja arviolta neljänneksellä on metabolinen oireyhtymä. Myös lasten ylipaino lisääntyy ja sama ilmiö on nähtävissä globaalisti. Lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon kaivataan kipeästi uusia keinoja.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja lukuisat suomalaiset säätiöt sekä Euroopan unioni.

Tutkimusjulkaisu: Systematic evaluation of association between hemoglobin levels and metabolic profile implicates beneficial effects of hypoxia, linkki: https://advances.sciencemag.org/content/7/29/eabi4822 (DOI: 10.1126/sciadv.abi4822)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Peppi Karppinen (Koivunen)
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta
Oulun yliopisto
puh: 0294485822
sähköposti: peppi.karppinen@oulu.fi


Professori Juha Auvinen
Lääketieteellinen tiedekunta
Oulun yliopisto
puh: 0406736344
sähköposti: juha.auvinen@oulu.fi


Professori Marjo-Riitta Järvelin
Faculty of Medicine
Imperial College London, UK
ja
Lääketieteellinen tiedekunta
Oulun yliopisto
puh. 040 5606043
sähköposti: m.jarvelin@imperial.ac.uk


Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki
Oulun yliopisto,
puh. 050 4344261
sähköposti: kaisu.koivumaki@oulu.fi,

Kuvat

Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote

Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye