Matalan kynnyksen paikat välttämättömiä haavoittuvassa asemassa olevien selviytymiselle

Ruoka-avun kävijämäärä kasvoi koronan myötä ja kasvaa edelleen ruoan hinnan noustua. Ruoka-avun asiakkaiksi on tullut enenevässä määrin myös korkeakoulutettuja, omistusasujia, naisia ja lapsiperheellisiä. Tällä hetkellä ainakin 200 000 henkilöä hakee Suomessa vuosittain ruoka-apua. Tässä joukossa on paljon julkisten palvelujen ja etuuksien alikäyttöä.
– Opimme tutkimuksesta, että useat työttömät, toisen asteen koulutetut ja maaseudulla asuvat eivät hae julkisia palveluita ja etuuksia, vaikka kokisivat tarvetta ja olisivat niihin oikeutettuja. Hakemattomuus johtuu osaltaan vaikeuksista käyttää digitaalisia palveluita, heikoista mahdollisuuksista matkustaa palvelupisteisiin, sekä palvelujärjestelmän monimutkaisuudesta, Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Osallistavat yhteisöt onnistuivat tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä koronapandemian aikana. Tutkimuksen mukaan osallistavien yhteisöjen kävijät kokivat paikoissa välittämistä ja toimijuutta.
– Välittämisen ja toimijuuden kokemukset taas olivat yhteydessä paremmaksi koettuun hyvinvointiin useilla eri mittareilla. Seuraavan pandemian tai muun kriisin aikana matalan kynnyksen paikkoja ei kannata sulkea kuin äärimmäisissä tilanteissa, linjaa Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.
Asunnottomuutta kokevien näkökulmasta pandemia-ajan virallinen ohjeistus osoittautui vaihtelevaksi, epäselväksi ja epäloogiseksikin. Asunnottomuutta kokevien kohtaamisessa kolmannen sektorin työntekijöillä ja joustavilla toimintatavoilla oli erittäin merkittävä rooli arjen sujuvuuden turvaamisessa.
– Virallisten koronaohjeiden seuraamiseen ei välttämättä ole voimavaroja, jos ihmisen ensisijainen huoli koskee suojaa ja turvaa. Meillä on suuri tarve tilapäisen asumispalvelun kehittämiselle. Pandemiaoloissa korostuivat erityisesti asumispalvelun puutteet yksityisyyden ja turvallisuuden suhteen, Marja Hekkala Tampereen yliopistosta pohtii.
Kynnyksetön yhteisö Lissu Social Club näyttää mallin
Korona yhteiskunnan marginaaleissa hankkeeseen kuuluu keskeisenä osana Porin keskustaan yhdessä kävijöiden kanssa rakennettu Lissu Social Club. Lissu pyrkii hengissä säilymisen kannalta välttämättömien resurssien lisäksi turvaamaan jokaisen ihmisen oikeuden iloon, ideointiin ja välittäviin suhteisiin toisten ihmisten kanssa.
– Lissussa tehtävä päihde- ja asunnottomuustyö pyrkii yksilökohtaiseen huolenpitoon, yhteisölliseen vallan käyttöön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tavoitteenamme on ihmisten yhdenvertaisuuden edistäminen ja Lissun kaltaista yhteisöllistä päihde- ja asunnottomuustyötä on jatkossa oltava tarjolla jokaisessa Suomen kunnassa, linjaa Iida Makkonen Porin Sininauha ry:stä.
Hankkeen julkaisutilaisuus 17.5. klo 10.30
Korona yhteiskunnan marginaaleissa hankkeen tulokset ja niihin perustuvat politiikkasuositukset julkistetaan keskiviikkona 17.5. kello 10.30–14.00 Sorin sirkuksella Tampereella. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtuman tiedot ja linkki livelähetykseen.
Korona yhteiskunnan marginaaleissa –hanke toteutetaan Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Porin Sininauhan yhteistyössä.
Yhteyshenkilöt
Tutkija-kehittäjä Joakim Zitting, Diakonia-ammattikorkeakoulu, joakim.zitting@diak.fi, 050 356 9918
Professori Henrietta Grönlund, henrietta.gronlund@helsinki.fi, 050 3148772
Tutkija Marja Hekkala, marja.hekkala@tuni.fi, 050 4777938
Kehittämispäällikkö Iida Makkonen, i.makkonen@porinsininauha.fi, 050 4139261
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme