Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että aiemmin havaittu yhteys matalan sosioekonomisen aseman ja koronasairastavuuden välillä rajoittui ainoastaan maahanmuuttajataustaiseen väestöön. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt matalatuloisissa kotitalouksissa nousivat esiin erityisenä riskiryhmänä.
Helsingin yliopiston juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouden tulojen yhteyttä riskiin saada koronatartunta sekä vakava koronatauti tartunnan jälkeen. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen asuntokunnat, joihin kuului alle 65-vuotiaita henkilöitä.
Matalien tulojen yhteys koronatartunnan riskiin havaittiin ainoastaan maahanmuuttajataustaisella väestöllä, ja yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse.
- Tulosta voi pitää yllättävänä siinä mielessä, että aikaisemman tutkimuksen perusteella matala sosioekonominen asema on yleinen riskitekijä koronatartunnalle. Nyt yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, Helsingin yliopiston tutkija Sanni Saarinen kertoo.
Suurperheet eivät selitä maahanmuuttajataustaisten tartuntariskiä
Matalat tulot ja maahanmuuttotausta vaikuttavat muodostavan erityisen haavoittuvan yhdistelmän koronatartuntojen kannalta. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mistä tämä johtuu. Aikaisemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa esiin on nostettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön haavoittuva työmarkkina-asema sekä työskentely ammateissa, joissa kontaktien välttäminen on vaikeaa.
- Myös suuria perheitä on arveltu yhdeksi taustatekijäksi, mutta meidän tulostemme perusteella ne eivät juuri selitä pienituloisten maahanmuuttajataustaisten suurempaa tartuntariskiä, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Heta Moustgaard.
Matalatuloisilla isompi riski sairastua vakavaan koronatautiin
Verrattain korkea koronatestikattavuus loppuvuonna 2020 mahdollisti myös vakavan taudin riskitekijöiden tutkimisen tartunnan saaneilla. Matalatuloisilla havaittiin suurempi riski vakavaan tautiin, mikä selittyi pitkälti matalatuloisten taustasairauksilla, heikommalla ammatti- ja työmarkkina-asemalla sekä maahanmuuttotaustalla.
Tiedot koronatartunnoista saatiin tartuntatautirekisteristä ja vakavaksi taudinkuvaksi katsottiin vähintään kolmen päivän sairaalajakso koronadiagnoosilla. Tutkimusjakso kattoi pandemian toisen aallon, heinäkuusta 2020 helmikuuhun 2021.
Lisätiedot:
Tutkija Sanni Saarinen
Puh. 050 911 5688
sanni.e.saarinen@helsinki.fi
Tutkija Heta Moustgaard
050 319 9387
heta.moustgaard@helsinki.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eläinperäisiä ja kasvipainotteisia ruokaostoja suosivat käyttävät ruokaan saman verran rahaa, mutta hiilijalanjäljessä on selvä ero29.9.2022 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinperäisiä ruokaostoja suosivat kotitaloudet voisivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään huomattavasti siirtymällä kasvipainotteisiin ruokiin. Siirtymä ei lisäisi ruokakuluja, sillä molempia ostotyylejä suosivat käyttivät ruokaan yhtä paljon rahaa.
Vanhemman ja vauvan tunneyhteyden tukeminen parantaa keskosvauvan aivoverkostojen kehitystä29.9.2022 07:41:00 EEST | Tiedote
Keskosvauvan aivojen kehitystä voidaan edistää tehokkaasti tukemalla teho-osastohoidon aikana vauvan ja vanhemman välistä tunneyhteyttä. Vaikutukset näkyvät selvästi vauvan aivoverkostojen toiminnassa sekä myöhemmässä kehityksessä.
Halu, toimijuus ja sukupuoli ovat tärkeitä muinaisen Lähi-idän rakkausrunoudessa28.9.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Lähi-idässä ja Egyptissä kukoisti rakkausrunojen kulttuuri paljon ennen Raamatun Laulujen laulua.
Geenisakset apuna syöpätutkimuksessa: syöpägeenin sitoutumispaikkojen poistaminen voi hidastaa syöpäsolujen kasvua27.9.2022 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla syöpäpotilailla yleinen syöpägeeni vaikuttaa solujen kasvunopeuteen. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään lääkehoitoja, jotka estäisivät syöpägeenien vaikutuksen kasvainten kasvuun.
Nasan planetaarisen puolustuksen testi onnistui27.9.2022 05:44:55 EEST | Tiedote
Tänään (27.9.2022) kello 2:14 aamuyöllä Nasan Double Asteroid Redirection Test (DART) avaruusalus toteutti onnistuneesti ensimmäistä kertaa täyden mittakaavan planetaarisen puolustuksen testin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme