Media ei vienytkään poliitikkoja kuin litran mittaa

Väitöstutkimus tarkastelee poliitikkojen ja toimittajien välisiä suhteita, politiikan journalismin muutosta ja median roolia politiikan päätöksenteossa viiden pääministerin aikana vuosina 1987–2010. Tutkimukseen haastateltiin sekä poliitikkoja että toimittajia, ja näin saatiin politiikan mediatapahtumista ja -suhteista tietoa molemmilta puolilta.
Tutkimuksen aikajänteelle sijoittuu median tabloidisoituminen, jossa kiinnostavuus nousi keskeiseksi uutiskriteeriksi. Poliitikkojen yksityiselämä ja kulissien takaiset ”kähminnät” kiinnostivat enemmän kuin ”maidon kaksihintajärjestelmä”.
Tutkimus osoittaa, että tabloidisoituminen johti median samankaltaistumiseen: media käyttäytyi samalla lailla ja ennalta-arvattavasti. Poliitikko pystyi halutessaan rakentamaan oman mediastrategiansa, toimimaan sen mukaisesti ja jopa ohjailemaan mediaa ilman, että media kokee toiminnan suunnitelmallisena.
Poliitikkojen ja toimittajien välisiä suhteita voi kuvata symbioosiksi. Molemmat tarvitsevat toisiaan; toimittajat uutisia ja poliitikot julkisuutta. Tutkimusaineiston perusteella suhteissa tapahtui pientä säröilyä tutkimuksen aikajänteellä 1980-luvun lopulta 2010-luvulle. Internet ja sosiaalisen median alustat ovat muuttaneet suhteen merkityksellisyyttä: poliitikot eivät tarvitse perinteistä mediaa samassa määrin kuin aikaisemmin. Vaihtoehtoisia kanavia julkisuudelle on tarjolla.
— Tilanne heijastuu myös poliitikkojen ja toimittajien välisiin suhteisiin, mutta tästä on vielä vähän ajantasaista tutkimustietoa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliitikkojen ja toimittajien henkilökohtaisten kontaktien merkitys olisi vähenemässä. Hyvä kysymys on, näivettyykö politiikan journalismi sosiaalisen median jatkeeksi, Paunonen sanoo.
Juvalla syntynyt Timo Paunonen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on tehnyt pitkän, yli 30-vuotisen uran Suomen suurimmassa uutismediassa Ilta-Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä, esihenkilönä ja toimituspäällikkönä. Paunonen on nykyisin Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja.
YTM Timo Paunosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kuka kaivaa pääministerin poliittisen haudan? Poliitikkojen ja toimittajien väliset suhteet viiden pääministerin aikana 1987–2010 tarkastetaan perjantaina 22.10. klo 12 alkaen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Paikkana on Pinni-rakennuksen Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta ja kustoksena on professori Ilkka Ruostetsaari.
Väitöstilaisuuteen voivat osallistua vain kutsutut vieraat, mutta tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Paunonen
040 527 4643
timo.paunonen@kolumbus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme