Tampereen yliopisto

Media ei vienytkään poliitikkoja kuin litran mittaa

Jaa
Kokeneen journalistin Timo Paunosen, 61, väitöskirja osoittaa, että poliitikot pystyivät sopeutumaan yhteiskunnan medioitumiseen ja median tabloidisoitumiseen luultua paremmin.
Timo Paunonen. Kuva: Joonas Salo /IS
Timo Paunonen. Kuva: Joonas Salo /IS

Väitöstutkimus tarkastelee poliitikkojen ja toimittajien välisiä suhteita, politiikan journalismin muutosta ja median roolia politiikan päätöksenteossa viiden pääministerin aikana vuosina 1987–2010. Tutkimukseen haastateltiin sekä poliitikkoja että toimittajia, ja näin saatiin politiikan mediatapahtumista ja -suhteista tietoa molemmilta puolilta.

Tutkimuksen aikajänteelle sijoittuu median tabloidisoituminen, jossa kiinnostavuus nousi keskeiseksi uutiskriteeriksi. Poliitikkojen yksityiselämä ja kulissien takaiset ”kähminnät” kiinnostivat enemmän kuin ”maidon kaksihintajärjestelmä”.

Tutkimus osoittaa, että tabloidisoituminen johti median samankaltaistumiseen: media käyttäytyi samalla lailla ja ennalta-arvattavasti. Poliitikko pystyi halutessaan rakentamaan oman mediastrategiansa, toimimaan sen mukaisesti ja jopa ohjailemaan mediaa ilman, että media kokee toiminnan suunnitelmallisena.

Poliitikkojen ja toimittajien välisiä suhteita voi kuvata symbioosiksi. Molemmat tarvitsevat toisiaan; toimittajat uutisia ja poliitikot julkisuutta. Tutkimusaineiston perusteella suhteissa tapahtui pientä säröilyä tutkimuksen aikajänteellä 1980-luvun lopulta 2010-luvulle. Internet ja sosiaalisen median alustat ovat muuttaneet suhteen merkityksellisyyttä: poliitikot eivät tarvitse perinteistä mediaa samassa määrin kuin aikaisemmin. Vaihtoehtoisia kanavia julkisuudelle on tarjolla.

— Tilanne heijastuu myös poliitikkojen ja toimittajien välisiin suhteisiin, mutta tästä on vielä vähän ajantasaista tutkimustietoa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliitikkojen ja toimittajien henkilökohtaisten kontaktien merkitys olisi vähenemässä. Hyvä kysymys on, näivettyykö politiikan journalismi sosiaalisen median jatkeeksi, Paunonen sanoo.

Juvalla syntynyt Timo Paunonen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on tehnyt pitkän, yli 30-vuotisen uran Suomen suurimmassa uutismediassa Ilta-Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä, esihenkilönä ja toimituspäällikkönä. Paunonen on nykyisin Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

YTM Timo Paunosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kuka kaivaa pääministerin poliittisen haudan? Poliitikkojen ja toimittajien väliset suhteet viiden pääministerin aikana 1987–2010 tarkastetaan perjantaina 22.10. klo 12 alkaen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Paikkana on Pinni-rakennuksen Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1, Tampere.  Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta ja kustoksena on professori Ilkka Ruostetsaari.

Väitöstilaisuuteen voivat osallistua vain kutsutut vieraat, mutta tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Paunonen
040 527 4643
timo.paunonen@kolumbus.fi

Kuvat

Timo Paunonen. Kuva: Joonas Salo /IS
Timo Paunonen. Kuva: Joonas Salo /IS
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote

Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.

Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.

Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.

Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote

Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye