Ensi- ja turvakotien liitto

Mediainfo 23.11: Väkivaltaa ei huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä

Jaa

Vuonna 2016 parisuhdeväkivallan seurauksena kuoli 12 naista, joista viisi surmasi entinen kumppani. Riski on erityisen suuri parisuhteen päättyessä, sillä 15 vuoden aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa. Väkivaltaa ei myöskään huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä. Väkivaltaa käyttänyt vanhempi voi saada tavata lasta ilman tukea tai valvontaa tai jopa yhteishuoltajuuden toisen vanhemman kanssa. Mediainfossa kuulemme, miten huolto- ja tapaamisriitojen väkivaltaa voidaan ehkäistä ja kuinka lapsen turvallisuus voidaan varmistaa.

Mediainfo to 23.11. klo 9-11
Paikka: Ravintola Loiste (Kaivokatu 3, Helsinki)
Ilmoittautumiset: Laura Kouri, tiedottaja, p. 040 709 9498, laura.kouri@etkl.fi

Riski tulla puolisonsa surmaamaksi kasvaa erotilanteessa merkittävästi. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on pitänyt vuodesta 2002 tilastoa surmista ja tapoista. Kuluneiden 15 vuoden aikana parisuhdeväkivallan seurauksena kuolleista 288 naisesta 83 eli vajaat 30 prosenttia on saanut surmansa erotilanteessa. Eroksi lasketaan vakava keskustelu erosta tai muutto erilleen.

Väkivallan uhka tulisi huomioida nykyistä paremmin erotilanteissa sovittaessa lasten huoltajuudesta ja tapaamisista. Väkivalta vaikuttaa lapseen, vaikka se ei kohdistuisi suoraan häneen.

Mediainfossa kuulemme oikeustieteen emeritaprofessorin Kevät Nousiaisen kokemuksia siitä, miten väkivalta on huomioitu ja miten sen pitäisi näkyä huoltajuuspäätöksissä.  Jaana Vaittinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksestä kertoo tapaamispaikkojen työntekijöiden havainnoista tilanteissa, joissa lapsi joutuu vasten tahtoaan tapaamaan vanhempaa, jota pelkää. Tutkija Anna Nikupeteri valottaa sitä, miten eron jälkeinen vaino jää liian usein tunnistamatta: vanhemman väkivaltaista käytöstä ei huomioida ja tilanteet saatetaan tulkita pitkittyneeksi huoltoriidaksi. Lapsille vanhemman väkivaltainen käytös aiheuttaa ristiriitaisia tunteita ja heidän arkeaan varjostavat turvattomuus, pelko ja väkivalta ja he voivat elää tappavan uhan alla. Naisten Linjan sosiaalityöntekijä Noora Siivonen kertoo kuinka vanhemmuus vaikuttaa monella tavalla avun hakemiseen; huoli lasten turvallisuudesta kannustaa hakemaan apua mutta pelko lasten huoltajuuden menettämisestä saattaa estää sitä.

Mediainfon järjestävät Ensi- ja turvakotien liitto ja Kansallinen Väkivaltaobservatorio.

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja tekee lapsen näkyväksi

Väkivaltaobservatorio järjestää syksyisin Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. Tämänvuotisen kampanjan teemana on Istanbulin sopimuksen artikla 31§: väkivallan huomiointi erotilanteissa tapaamis- ja huoltopäätöksissä.

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja on jo usean vuoden ajan toteuttanut Silence Wittness -näyttelyn, joka nostaa esille puoliso tai ex-puolison surmaamien naisten tarinat. Näyttely on esillä Helsingin Narinkkatorilla lauantaina 25.11. klo 15-17.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuulia Kovanen
asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto ry
puheenjohtaja, Väkivaltaobservatorio
p. 050 432 8470, tuulia.kovanen@etkl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille 16.1: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia12.1.2018 11:08Kutsu

Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa asuu parhaillaan 59 perhettä, joissa on yli 100 lasta. Molemmat keskukset ovat niin sanottuja odotusajan keskuksia, joissa asutaan pidempään ja odotetaan päätöstä turvapaikkahakemukseen. Keskuksia ylläpitää SPR Lapin piiri. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa kuulemme turvapaikanhakijaperheiden elämästä ja arjesta vastaanottokeskuksessa. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Vaikeuksissa olevat vauvaperheet saavat apua Helsingin ensikodista19.12.2017 11:05Tiedote

Vallilan ensikodissa on syksyn aikana ollut tavallista vähemmän apua tarvitsevia vauvaperheitä. Tilanne ihmetyttää Helsingin ensikoti ry:tä, sillä esimerkiksi Helsingissä tehdään noin 15 000 lastensuojeluilmoitusta vuodessa. - Apua tarvitsevat perheet eivät ole loppuneet, mutta palvelua ostavien kuntien taloustilanne näkyy myös ensikodissa. Kunnat pyrkivät auttamaan perheitä omien palvelujensa turvin silloinkin, kun ne eivät ole riittävän intensiivisiä. Perheille voidaan tarjota tukea kotiin muutamana päivänä viikossa, vaikka tuen tarve olisi ympärivuorokautinen. Perheet ovat erilaisia, ja niin tulee olla perheille tarjottavien palvelujenkin, sanoo Helsingin ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen.

Uhkaavien erotilanteiden tunnistaminen ja riskien arviointi keskeistä - Ensi- ja turvakotien liitto julkaisee perusteoksen vainon uhrien auttajille12.12.2017 08:00Tiedote

Parisuhteen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen. Vainoaja voi uhkailla, seurata, tarkkailla tai ottaa toistuvasti yhteyttä ahdistavalla tai pelottavalla tavalla. Vainoaja voi myös yltyä hengenvaaralliseen väkivaltaan. Nykyään on olemassa keinoja tunnistaa vainoajat, jotka todennäköisesti käyttävät fyysistä väkivaltaa, ja suojella uhreja, mutta niitä ei pystytä käyttämään kattavasti kaikkialla Suomessa. Erityisesti lapseen kohdistuvan vainon arvioimiseksi ei ole välineitä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme