Mediakutsu: Suomen kaikki sankarihautausmaat ja -vainajat Sotasammon uudessa verkkosovelluksessa – tervetuloa julkistustilaisuuteen Kansallisarkistoon 22. marraskuuta
Sotasampo yhdistää toisen maailmansodan sankarivainajien ja -hautausmaiden tiedot, valokuvat, lehtiartikkelit, sotapäiväkirjat, kartat ja muut aineistot ainutlaatuiseksi verkkosovellukseksi. Palvelussa on 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä, ja se on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
Aika: 22. marraskuuta klo 13–15
Paikka: Kansallisarkiston juhlasali, Rauhankatu 17, Helsinki
Sotasampo on tietopalvelu, joka kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona. Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin kaksi vuotta sitten, ja sen verkkosovelluksella on ollut kymmeniätuhansia käyttäjiä. Nyt julkistettavaa Sotasammon uutta sovellusta varten Suomen yli 600 sankarihautausmaata kartoitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti noin 2400 valokuvan avulla.
Uutta sovellusta varten jokaiselle hautausmaalle luotiin kotisivut, joilta selviävät niillä lepäävät sankarivainajat. Sovelluksen avulla voi tutkia oman kylän tai kunnan hautausmaiden uhreja erilaisten visualisointien avulla, etsiä tietoa ja kuvia oman suvun tai alueen kaatuneista sotilaista sekä löytää heidän sodanaikaisia reittejään ja kuolinpaikkojaan kartoilta.
Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. Mannerheimin määräyksestä heitä ei haudattu rintamille vaan tuotiin sotilasarvoon katsomatta kotiin haudattaviksi, mikä oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Palvelu yhdistää vainajien tiedot eri aineistoihin, kuten puolustusvoimien 160 000 autenttiseen rintamilla otettuun valokuvaan, kymmeniintuhansiin sotapäiväkirjoihin, lehtiartikkeleihin, historiallisiin tapahtumiin, Karjalan karttoihin sekä muihin palvelussa oleviin aineistoihin. Kaikkiaan Sotasammossa on nyt tietojen välisiä yhteyksiä 12 miljoonaa, ja se on palveluna ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
”Sankarihautausmaita koskevaa dataa käytetään myös Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvassa Kunniavartiot sankarihaudoille -hankkeessa, jossa järjestetään itsenäisyyspäivän kunniavartioita sankarihaudoille. Valittujen hautausmaiden sankarihautojen kohdalla tulee seisomaan saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan”, kertoo Sotasampo-hanketta luotsaava professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksesta.
Sotasampo sai kesällä 2017 kansainvälisen LODLAM Challenge Open Data Prize -palkinnon Venetsiassa.
Ilmoittautuminen julkistustilaisuuteen ja lisätietoja tästä linkistä
http://seco.cs.aalto.fi/events/2017/2017-11-22-sankarivainajat/
Sotasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG kanssa. Työtä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Kaatuneiden Muistosäätiö, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Suomen Akatemia. Sankarihautausmaat on kuvannut Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n jäsenjärjestöt eri puolilla Suomea. Uuden sovelluksen on rahoittanut Kaatuneiden Muistosäätiö. Hanke on osa Suomi Finland 100 -ohjelmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Eero Hyvönen
p. 050 384 1618
eero.hyvonen@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Mitä arkeologisia esineitä eri puolilta Suomea on löytynyt? Tutkijoiden kehittämä Löytösampo kokoaa kansalaisten löydöt17.5.2021 15:11:18 EEST | Tiedote
Testivaiheessa oleva Löytösampo sisältää tietoa jo tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen.
EMBARGO 14.5.2021 klo 18.00 Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta14.5.2021 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomi on ruoantuotannon suhteen turvallisella ilmastoalueella myös tulevaisuudessa, mutta luontoon ja ekosysteemeihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti. Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään, uhkaa havumetsävyöhyke kadota Suomesta lähes kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Tekoäly oppi kirjoittamaan puhelimella ihmisen tavoin12.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat kehittivät tekoälymallin, joka osaa ennakoida ihmisten silmien ja sormien liikkeet kosketusnäytöllä. Mallin pohjalta voidaan kehittää muun muassa parempia tekstinsyöttöohjelmia ja näppäimistöjä erilaisten käyttäjien tarpeisiin.
Puukerrostaloista saa Helsingissä lähes 9 prosenttia paremman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä12.5.2021 08:00:45 EEST | Tiedote
Hintakehitystä ajavat sekä ympäristötietoiset kuluttajat että sijoittajat, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa, kun vihreä signaali on osoitettu juuri rakennusmateriaaleissa.
EMBARGO 11.5.2021 klo 6.00 Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana11.5.2021 06:00:00 EEST | Tiedote
Maksuhäiriömerkintöjä on keskimääräistä useammin myös lapsiperheillä ja äskettäin eronneilla, ja niiden kasaantuminen on yleistä erityisesti nuorilla ja luottokortti- ja osamaksuvelkaisilla, tuore tutkimus osoittaa.
EMBARGO 6.5.2021 klo 21.00: Tutkijat onnistuivat kiertämään kvanttimekaniikan kulmakivenä pidetyn epätarkkuusperiaatteen - välineinä kylmät kvanttirummut6.5.2021 21:00:00 EEST | Tiedote
Kvanttimekaniikassa tunnetun Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Tutkijat osoittavat nyt, kuinka makroskooppisen kokoiset värähtelevät rumpukalvot saadaan kvanttitilaan, jossa epätarkkuusperiaate voidaan kiertää.
Tutkijat kehittivät paremman tavan määrittää turvallisia lääkeannoksia lapsille6.5.2021 07:45:00 EEST | Tiedote
Lääketutkimuksissa lapset tavataan nähdä pieninä aikuisina, vaikka koon lisäksi myös elinten kehittyminen vaikuttaa turvallisiin annosrajoihin. Uusi menetelmä voi tehdä lääkekehityksestä nopeampaa ja riskittömämpää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme