Gummerus

Mediatiedote: Parasta pöytään on komea tietokirja suomalaisen ruokakulttuurin vaiheista

Jaa

Mikä oli Turun linnan suosituin herkku 1500-luvulla? Kuka presidenteistämme tilasi aina hirvenpääkeittoa? Miten ruotsinlaivat vaikuttivat ruokakulttuuriimme? Kari Martialan ja Helena Lylyharjun tuhti tietokirja Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia (Gummerus) tarjoilee ainutlaatuisia haastatteluja, yllättävää tietoa sekä klassikkoreseptejä hyvän ruoan ja historian ystäville.

Kari Martiala, Helena Lylyharju: Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia (Gummerus), kansi: Anne Kaikkonen
Kari Martiala, Helena Lylyharju: Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia (Gummerus), kansi: Anne Kaikkonen
Kari Martialan ja Helena Lylyharjun teos kokoaa yksiin kansiin tietoa ja tarinoita maamme ruoka- ja ravintolakulttuurista. Kirjaan on haastateltu kymmeniä alan merkkihenkilöitä, kuten kotitalousopettaja Anna-Maija Tanttua, Palacen pääkylmäkköä Sirkka Gustafssonia, ravintola-alan grand old ladya Ragni Rissasta sekä jo edesmennyttä Lapin ruokakulttuurin isää Tapio Sointua. Mukaan ovat päässeet myös Michelin-kokit, Presidentinlinnan kokit, tutut tv-kokit sekä kovassa nosteessa oleva kokkimaajoukkueemme.
 

Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia keskittyy Suomen itsenäisyyden aikaan mutta tarjoaa tietoa ruoan tekijöistä, raaka-aineista ja resepteistä aina 1200-luvulta alkaen. Kirja kertoo, kuinka sodanaika ja Pietarin-yhteyksien katkeaminen köyhdyttivät ruokakulttuuria ja kuinka kieltolaki näivetti ravintolat, mutta myös vuoden 1952 olympialaisten sekä EU-jäsenyyden tuomista kansainvälisistä vaikutteista. Mukana on myös keittiömestarien 30 suosikkireseptiä ja runsaasti ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. 

– Jotkut sanovat, ettei Suomessa mitään gastronomiaa ole ollutkaan, mutta meidän pitäisi arvostaa omaa ruokakulttuuriamme. Haluamme kirjallamme myös tarjota nuorille kokeille juuret ja siivet, Kari Martiala ja Helena Lylyharju kertovat. 

Palkittu ruokatoimittaja ja valokuvaaja Kari Martiala sekä keittiömestari Helena Lylyharju ovat kokeneita kulinaristeja sekä ruoka- ja tietokirjailijoita. Parasta pöytään kuuluu Suomi 100 -hankkeisiin, ja se tehdään yhteistyössä Paistinkääntäjien, Suomen Keittiömestarit ry:n ja Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa.

Kari Martiala, Helena Lylyharju: Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia
Sivumäärä 264

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt:
tiedottaja Jonna Tapanainen, 040 737 9016, jonna.tapanainen@gummerus.fi

Kuvat

Kari Martiala, Helena Lylyharju: Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia (Gummerus), kansi: Anne Kaikkonen
Kari Martiala, Helena Lylyharju: Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia (Gummerus), kansi: Anne Kaikkonen
Lataa
Helena Lylyharju ja Kari Martiala, kuva: Michaela Martiala
Helena Lylyharju ja Kari Martiala, kuva: Michaela Martiala
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Gummerus
Gummerus
PL 749 / Lapinlahdenkatu 1 C
00101 HELSINKI

*010 6836 200http://www.gummerus.fi

Gummerus
”Tehtävämme on julkaista kirjallisuutta huviksi ja hyödyksi.” Kaarle Jaakko Gummerus

Suomen vanhin yleiskustantamo Gummerus Kustannus Oy on vuodesta 1872 toteuttanut perustajansa visiota: julkaisemme vastustamattoman viihdyttävää, inspiroivaa ja informoivaa kirjallisuutta. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet 145-vuotiaan Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse, tekevät kädet ja hyvä sydän.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Gummerus

Mediatiedote: Aikamatkalla Karjalan kannaksella9.4.2018 09:30Tiedote

Kirjassaan Kannaksen rautainen ihme (Gummerus) tietokirjailija, VTT Esa Seppänen kuljettaa lukijoita pitkin 1870 rakennettua Pietarin junanrataa. Valmistuttuaan raideyhteys vaikutti mullistavasti kannaslaisten elämään. Se tarjosi talonpojille mahdollisuuden kaupantekoon metropolin toreilla ja toi varakkaita pietarilaisia, ”kesävenäläisiä”, rakennuttamaan huviloita Kannakselle. Aikamatkaoppaana kirjassa toimii Esa Seppäsen isä, tunnettu Karjalan Kannaksen kuvaaja ja Tulenkantajiin kuulunut kirjailija Unto Seppänen.

Mediatiedote: ”Pohjolan satakielen” traaginen elämä5.4.2018 13:00Tiedote

Hanna Granfelt (1884–1952) oli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä oopperalaulajista. Hän työskenteli Melartinin, Merikannon, Richard Straussin ja Sibeliuksen kanssa, Aino Ackté piti häntä kilpailijanaan, C.G. E. Mannerheim ihastui häneen, ja hän teki säihkyvän uran Euroopan oopperalavoilla. Salla Leponiemen kirjoittama elämäkerta Jumalainen kipuna (Gummerus) on paitsi kertomus tähteydestä myös vivahteikas kuvaus taiteilijaelämästä 1900-luvun alkupuoliskon Helsingissä ja Euroopassa. Kirja on ensimmäinen Granfeltista tehty elämäkerta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme