Sisävesien rauhallinen tilanne jatkuu

Sisävesillä sinilevää esiintyy edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. Osassa sinileväseurannan havaintopaikoista tuuli on hajottanut edellisellä viikolla havaittuja sinileväesiintymiä. Tällä viikolla sinilevää on havaittu hieman useammalla havaintopaikalla kuin viime viikolla, mutta erittäin runsaita massaesiintymiä ei ole havaittu. Runsaasti sinilevää esiintyy seitsemällä ja hieman sinilevää 32 havaintopaikalla. Kuluvalla viikolla kansalaisilta on tullut järvi-meriwikin havaintolähetti-palvelun ja vesi.fi:n karttapalvelun kautta 102 havaintoa, joista 61:ssä on havaittu sinilevää.

Pintaveden lämpötilat ovat hieman laskeneet viime viikosta. Pintaveden lämpötilat ovat suurimmassa osassa Suomea 17–22 astetta, ja Käsivarren Lapissa 11–12 astetta. Järvien ja jokien vedet ovat ajankohtaan nähden kuitenkin 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan itäosissa.

Merialueilla sinileväkukintoja edelleen ajankohtaan nähden runsaasti

Merialueilla sinilevätilanne ei ole huomattavasti muuttunut viime viikosta, ja sinilevähavaintoja on tälläkin viikolla tehty ajankohtaan nähden tavallista enemmän. Sinilevää on havaittu paikallisesti kaikilla Suomen rannikkoalueilla. Havaintoja on tehty runsaasti etenkin Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla, ja Selkämeren rannikolla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet hieman viime viikosta. Sinilevää on havaittu sekä pieniä että runsaampiakin määriä.

Satelliittikuvissa sinilevälauttoja ja veteen sekoittunutta sinilevää on havaittu Itämeren pääaltaalla ja laajalti Suomenlahden avomerialueella. Sinilevälauttoja esiintyy osittain veteen sekoittuneena myös Ahvenanmaan pohjoispuolella ja Selkämeren Suomen puoleisella avomerialueella Merenkurkkuun saakka. Satelliittikuvissa on havaittu sinilevää myös Saaristomerellä.

Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 17–18 astetta, Selkämerellä 16–18 astetta ja Saaristomerellä 17–18 astetta. Suomenlahdella meriveden pintalämpötila on yleisesti 16–18 astetta, mutta Suomenlahden länsiosassa noin 12 astetta. Pintaveden lämpötila on laskenut kumpuamisen takia.

Satelliittihavaintoja levätilanteesta voi seurata päivittäin SYKEn TARKKA-palvelusta.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

• Sinileväinen vesi on riski ihmisille ja eläimille

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

• Sinilevähavainnot Itämeri.fi:ssä
• Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

• Sinileväinfo (pdf)
• Usein kysyttyä sinilevästä

Havainnot kartalla

• Kartta leväseurannan havainnoista

Sinileväkukintojen kesän riskiarvio

• Merialueilla sinileväkukintojen riski kesällä huomattava (tiedote 2.6.2022, SYKE)

Sinilevätilannekooste

• Levätilannekooste

Satelliittihavaintoja

• TARKKA, satelliittikuvien karttapalvelu

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

• Ryhmäpäällikkö Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 262,  etunimi.etunimi.sukunimi@syke.fi

Merialueilta

Rannikon sinilevähavainnot

• Korkeakouluharjoittelija Jonna Kangas, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 267, etunimi.sukunimi@syke.fi (29.7. asti)
• Tutkija Teresa Camarena, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 093, etunimi.sukunimi@syke.fi (25.7. alkaen, yhteydenotot englanniksi)

Avomeren sinilevähavainnot

• Eotuki@syke.fi
• Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088, etunimi.sukunimi@syke.fi (22.7. asti)
• Johtava tutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@syke.fi (25.7. alkaen)

Itämeren tila

• Kehittämispäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh.0295 251 536, etunimi.sukunimi@syke.fi (22.7. asti)
• Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi (25.7. alkaen)

Viestintä

• Viestintäharjoittelija Vilma Ruponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 039, etunimi.sukunimi@syke.fi