Metallinetsijät löysivät hopeakätkön Mynämäeltä – mukana harvinaisia viikinkikuningas Harald Sinihampaan kolikoita

Kätkö löytyi Vakka-Suomen Metallinetsijät -yhdistyksen harrastajien metallinetsintäreissulla. Samalta pellolta oli jo aiemmin löytynyt irrallaan mm. kaksi ehjää kolikkoa, joten lisälöytöjä osattiin odottaa. Ehjä hopeakätkö oli kokeneellekin metallinetsijälle silti erityinen löytö.
”Kyllähän siinä kädet tärisi”, muistelee metallinetsijä Oskari Heikkilä, jonka metallinetsimen kelan alle kätkö osui. ”Tämä oli tähän asti näyttävin löytöni ja ensimmäinen ehjä kätkö, jonka olen löytänyt.”
Heikkilä lopetti kaivamisen, jätti loput esineistä paikoilleen ja ilmoitti löydöstään asianmukaisesti Museovirastoon. Seuraavalla viikolla koekaivausryhmän arkeologit tulivat tutkimaan paikkaa. Löydön kohdalle tehtiin pieni kaivausalue, ja loput hopeakätköstä nostettiin varovasti.
Museoviraston arkeologien tutkimuksissa selvisi, että esineet olivat tiiviinä keskittymänä ja ne ovat saattaneet olla alun perin esimerkiksi nahkaisessa pussissa. Kaivausalueelta löytyi myös pieniä rautakautisten keramiikka-astioiden palasia tummasta maakerroksesta. Tämä viittaa siihen, että paikalla on saattanut olla asutusta. Mynämäeltä tunnetaan paljon rautakautisia kohteita ja löytöjä, ja se on osa Varsinais-Suomen rautakautista keskusaluetta.
Peltoalue, josta kätkö löytyi, on nyt merkitty muinaisjäännösrekisteriin rauhoitetuksi arkeologiseksi kohteeksi, eikä siellä saa tehdä metallinetsintää eikä kaivaa ilman Museoviraston lupaa. Jatkotutkimuksia ei ole toistaiseksi suunnitteilla.
Kuningas Sinihampaan hopeakolikot
Rahoja tutkiva Suomen kansallismuseon intendentti Jani Oravisjärvi tunnisti löydön arvon heti:
”Sain ensimmäiset tiedot löydöstä suoraan Oskarilta kentältä, joka lähetti kuvia löydöstä. Silmäni osuivat lähes välittömästi Harald Sinihampaan rahoihin, joita huomasin kuvassa olevan peräti neljä kappaletta. Tiesin, että nyt ollaan tärkeän ja mielenkiintoisen löydön äärellä. Oli suuri etuoikeus saada ensimmäisenä löydön kaikki rahat ja esineet työpöydälleni.”
Viikinkikuningas Harald Sinihampaan (911–986 jaa.) lyöttämiä hopearahoja oli lopulta mukana peräti 12, mikä tekee löydöstä äärimmäisen poikkeuksellisen. Aiemmin Suomesta on varmuudella löydetty vain yksi tai kaksi vastaavaa rahaa. Sinihammas oli tanskalainen viikinkikuningas, joka kääntyi kristityksi. Tunnetun kuninkaan nimi elää edelleen, sillä hänen mukaansa on esimerkiksi nimetty nykyaikana käytössä oleva langaton tiedonsiirtoyhteys Bluetooth.
Yhteensä kätkön löytöpaikalta saatiin talteen noin sata hopearahaa ja kolmekymmentä maksuvälineenä käytettyä ns. pilkkohopean kappaletta viikinkiajalta (n. 800–1050 jaa).
Löydössä on rahoja noin 250 vuoden ajalta. Valtaosa rahoista ajoittuu 900-luvun viimeisille vuosikymmenille, mutta yksikään kätkön rahoista ei varmuudella ajoitu 1000-luvulle. Vanhin raha on Umaijadien dirhemi vuodelta 743/4 jaa.
Pommerista Mynämäelle
Rahojen alkuperä on hyvin moninainen. Irakin ja Keski-Aasian ohella kätkössä on rahoja Englannista, Volgan bulgaareilta, Tanskasta (Harald Sinihampaat), Böömistä, Puolasta, Saksasta, Sveitsistä ja Ranskan Strassburgista.
”Tuohon aikaan Euroopassa toimi satoja eri rahapajoja. Lisäksi kalifaatissa ja Keski-Aasiassa toimi kymmeniä rahapajoja, joten käytännössä aina kätköissä on rahoja useista eri paikoista. Rahat kiersivät tuolloin täysin vapaasti eli rahan lyöntipaikalla ei ollut niin suurta merkitystä kuin nykyään. Tärkeintä oli rahojen materiaali eli hopea”, kertoo Oravisjärvi.
Koostumuksen perusteella on erittäin todennäköistä, että hopea-aarre on peräisin nykyisen Puolan alueelta Pommerista. Aarre on myös todennäköisesti päätynyt maahan hyvin nopeasti Mynämäelle saavuttuaan, sillä kätkö ei ole sekoittunut vaan on koostumukseltaan hyvin yhteneväinen puolalaisten kätköjen kanssa. Yksi hopeaesineen katkelmista on identtinen Pommerista aiemmin löytyneiden levysolkien kanssa.
On äärimmäisen harvinaista, että kotimaisesta kätköstä pystytään sanomaan, mistä esineet ovat alun perin tulleet Suomeen.
”Rahojen alkuperä pystytään lähes aina tunnistamaan. Ongelmana on usein, että rahoja on kymmenistä eri paikoista, jolloin on vaikea sanoa mistä kätkö on alun perin tullut. Tämän löydön tapauksessa se voidaan sanoa”, arvioi Oravisjärvi.
Löytö on nyt osa Museoviraston arkeologisia kokoelmia. Seuraavaksi esineet tutkitaan, luetteloidaan, ja kuvataan. Mahdollisesta näytteille asettamisesta ei ole vielä päätetty.
Yhteyshenkilöt
Kaivaukset, viikinkiaika Mynämäellä: Esa Mikkola, tutkija, Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut, p. 0295 33 6261, esa.mikkola@museovirasto.fi,
Rahojen tutkija: Jani Oravisjärvi, intendentti, Suomen kansallismuseo, numismaattiset kokoelmat 0295 33 6398 jani.oravisjarvi@kansallismuseo.fi
Kätkön löytäjä: Oskari Heikkilä, oskariheik@gmail.com, 044 058 1302
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 385 500 euroa avustuksina lähes 300 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille30.6.2025 09:43:40 EEST | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 385 500 euroa. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi avustuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäville yhteistyö- ja kehittämishankkeille26.6.2025 11:30:44 EEST | Tiedote
Hankeavustusta myönnettiin vuodelle 2025 Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:lle Aallon jalanjäljillä Euroopassa -hankkeeseen ja Suomen kirjainstituution säätiölle naiskirjailijoiden kulttuurireitin kehittämiseen. Yhteensä jaettu avustussumma oli hiukan yli 103 000 €.
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme