Meteorologi Seija Paasosen tutkimusmatka naistaiteilijoiden taivaisiin
19.4.2023 10:27:01 EEST | Into Kustannus | Tiedote

Paasonen kertoo kymmenien taiteilijoiden elämänvaiheista, taiteilijanurista ja siitä, keitä he olivat ihmisinä. Kirjassa pääsee tutustumaan esimerkiksi suomalaiseen Emelie Wallenskiöldiin, joka ikuisti meteorin Helsingin taivaalla sekä norjalaiseen Betzy Akersloot-Bergiin, joka maalasi Englantia pommittamaan matkalla olleen saksalaisen zeppeliinilaivueen. Anna Boberg maalasi puolestaan usein yksin Lofooteilla.
Kirjaa varten Paasonen on tutkinut yli tuhat naistaiteilijoiden maalaamaa teosta. Taiteilijat elivät aikakaudella, jolloin naisilla ei ollut vielä samanlaisia mahdollisuuksia kuin miehillä päästä opiskelemaan ja toteuttamaan taiteilijanuraansa. Useamman naisen kohdalla vanhemmat mahdollistivat taideopiskelut, sillä he halusivat varmistaa tyttärilleen ammatit. Mutta kovin harvat naiset nousivat miesten rinnalle arvostettuina taiteilijoina tai teoksillaan museoiden seinille tai kokoelmiin.
Naisilta odotettiin perinteisesti pienikokoisia teoksia
Myös tekniikka ja teosten koko kuvailtiin sukupuolen kautta. Fanny Churbergin sanottiin maalaavan kuin mies, ja kriitikko J.J. Tikkanen kehui Helmi Biesen talvista teosta Näköala Pyynikillä HBL:ssä näillä sanoilla:
”Rouva Helmi Biese on pitkään ollut yksi lahjakkaimmista naistaiteilijoistamme. Hän on miehekkään voimakas ilmaisussaan ja värimaailmassaan sekä hän omaa meillä ei niin tavallisen näkemyksen siitä, mikä näyttää hyvältä kehyksen sisällä.”
Kirja kuljettaa lukijan elävästi maailman eri kolkkiin naisten matkalla luonnon ja sääilmiöiden äärelle
Useampi kirjan taiteilijoista eli piittaamatta naisille asetetuista soveliaisuussäännöistä. Catharine Hermine Kølleä pidetään Norjan ensimmäisenä naistaiteilijana ja jalkamatkaajana, patikoijana. Hän kirjoitti ja maalasi talvisin kotonaan Norjan Ulvikissa ja vaelsi kesäisin yksin – jopa Italiaan asti.
Anna Gardell-Ericson puolestaan sai kansainvälistä tunnustusta jo Tukholman opintojensa aikana. Hän myi ensimmäisen akvarellinsa Pohjoismaisessa taidenäyttelyssä ja vuonna 1876 hän voitti pronssimitalin maailmannäyttelyssä Philadelphiassa.
Fanny Churberg näyttää kokeneen luonnon läsnäolon vahvasti ja kirjoitti kiihkeän kuvauksen luontokokemuksestaan ystävälleen Karjalohjalta kesällä 1866:
”Olen tuntenut niin paljon, että olen ollut melkein pakahtua ja tunteet ovat kuitenkin täysin tyynesti pysytelleet piilossa. Täällä on ollut niin kaunista – ihanaa. Olen katsellut hellettä – rauhaa ennen myrskyä – koko luontoa niin hehkuvan raikkaana ja tyynenä (rakkauden kuva!).”
Naiset maalasivat enemmän akvarelleja
Paasonen on vertaillut kirjan aineistoa edellisen kirjansa aineistoon, joka koostui pääosin miesten taideteoksista.
”Naiset maalasivat miehiä enemmän kesää ja päivää. Miehet taas maalasivat hieman naisia enemmän talvea ja iltaa. Miehillä oli myös hieman naisia monipuolisempi pilvi- ja säävalikoima.”
Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa.
Seija Paasonen on meteorologi ja kuvataiteen harrastaja, joka on kiinnostunut erityisesti maisemamaalauksista. Paasosen tutkimusten pohjalta on syntynyt aiemmin mm. kirja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (2018), taidenäyttely Sadejuovia ja pilvisäteitä (2019) sekä Ylen podcastsarja (2019) ja tv-dokumentti (2021) molemmat nimeltään Taiteilijoiden taivaat.
Tilaa arvostelukappale
Innolla odotamme uutuuskirjoja 💗
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Rostainviestintäpäällikkö
Puh:044 493 6816jenny.rostain@intokustannus.fiJosefine Janhonenviestintäasiantuntija
Puh:044 493 4409josefine.janhonen@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on itsenäinen kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Tietokirja Suomen yleisimmästä linnusta tuo ilmi broilerintuotannon vaietut puolet4.3.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Tiina Ollilan ja Helinä Äären Broilerin tarina on ensimmäinen riippumaton tietokirja Suomen syödyimmästä eläimestä ja yleisimmästä linnusta. Teos osoittaa, että broilerintuotanto on niin kestävyyden, avoimuuden kuin eläinoikeuksien näkökulmasta vaiettu ongelma.
Vendi – Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin4.3.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Perjantaina 6.3. ilmestyvä kirja Vendi – Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin kertoo 15-vuotiaan Vendin tarinan hänen läheistensä silmin. Teos herättää näkemään, millainen on tyttöjen ja henkirikoksen uhrien läheisten asema Suomessa. Se kurottaa surun ja tragedian yli ja ehdottaa, mitä meidän on tehtävä, jotta muut tytöt pääsisivät kotiin.
Kansainvälinen bestseller Ruostemetsä on täällä25.2.2026 12:19:42 EET | Tiedote
Ruotsin suosituimpiin dekkaristeihin kuuluvan Anders de la Motten Kadonneet sielut -sarja on myyty yli kahteenkymmeneen maahan, joista useissa se on noussut myyntilistojen kärkisijoille. Sarjan ensimmäinen osa Keräilijä oli yksi vuoden 2025 luetuimpia kirjoja Suomessa. Ruostemetsässä Leo Asker ja Martin Hill ratkovat rikosta, jolla on mytologiselta vaikuttavia yhteyksiä rautakaudelle.
Uutuuskirja herättelee pohtimaan Itämeren merkitystä ja tulevaisuutta17.2.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Meribiologi Jessica Haapkylän Itämeri on ajankohtaisimmat asiantuntijatiedot sisältävä tarinallinen tietokirja kotimerestämme ja sen pelastamisesta. Kirja herättelee pohtimaan, miten tärkeää Itämeren hyvinvointi meille on ja miltä meremme tulevaisuus näyttää.
Eevi Iisakkila tekee kirjoissaan näkyväksi maaseudun naisten unelmia ja tarinoita17.2.2026 08:15:00 EET | Tiedote
Koko ikänsä maaseudulla asunut viihdekirjailija Eevi Iisakkila haluaa kirjoittaa suomalaisen maaseudun elämästä ja henkilöistä, jotka ovat tietoisesti valinneet jäädä kotiseudulleen. "Nykyään maaseudulla voi elää omannäköistä elämää teknologian avulla", hän sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



