Audiomedia Oy

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen: Kemin ja Rauman investoinneilla biotalouden edelläkävijäksi Viennin kasvua haetaan Aasiasta ja fossiilivapaista tuotteista

1.12.2020 10:00:00 EET | Audiomedia Oy | Tiedote

Jaa
Metsä Group konserniin kuuluva Metsä Fibre valmistelee parhaillaan kahta suurta investointihanketta Suomessa. Raumalle on rakenteilla sahalaitos ja Kemissä on hankesuunnittelun loppusuoralla energia- ja ympäristötehokas biotuotetehdas, joita kumpaakin pidetään maailmalaajuisina edelläkävijähankkeina. Sekä biotuotetehtaan että sahatavaran markkinat kasvavat erityisesti Aasiassa, missä ympäristötietoisuus ja kysyntä uusiutuviin materiaaleihin on vahvassa kasvussa.
Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen
Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen

- Yhteinen nimittäjä näillä investoinneilla on siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen. Tämä tapahtuu fossiilisia materiaaleja korvaavien tuotteidemme toimesta mutta myös omassa toiminnassamme, kun siirrymme vuoteen 2030 mennessä kokonaan fossiilipolttoainevapaaseen tuotantoon tehtaissamme, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen.

- Sahatavarassa hiili sitoutuu pitkäkestoisesti ja sillä voi korvaamaan esimerkiksi betonia ja terästä rakentamisessa. Sellulle tulee taas uutta käyttöä esimerkiksi hygieniatuotteissa ja muovin korvaajana pakkausteollisuudessa. Kaupungistuminen, elintason nousu ja verkkokaupan kasvu tulevat lisäämään näiden tuoteryhmien kysyntää.

Nousiainen muistuttaa, että menestyvän liiketoiminnan kannalta uusien laitosten ympäristösuorituskyvyn tulee olla korkealla. – Viherpesu ei riitä, vaan toimet ratkaisevat. Euroopan lisäksi ympäristötietoisuus on vahvassa kasvussa myös Kiinassa, jossa se on noussut poliittisellekin agendalle. Menestymme tulevaisuuden markkinoilla vain, kun asiakkaamme hyväksyvät ja luottavat ympäristöjalanjälkeemme.

Suomen kestävä metsätalous mahdollistaa uudet investoinnit

Rauman sahan 200 miljoonaa euron suuruinen investointipäätös tehtiin tämän vuoden maaliskuussa ja 750 tuhatta kuutiota sahatavaraa tuottava saha käynnistyy vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Kemin biotuotetehtaan investoinnin suuruus on 1,5 miljardia euroa. Päätösvalmius tästä hankesuunnitteluvaiheessa olevasta jätti-investoinnista saavutetaan vuoden vaihteen tienoilla, kun hankkeen ympäristölupaprosessi on saatettu loppuun.

- Metsä Group on sitoutunut vahvasti Suomeen, mitä nämäkin investoinnit osoittavat. Meillä on yhtiön nimessä Metsä, mikä sekin on merkki siitä, että olemme jatkossakin suomalainen yhtiö, joka käyttää suomalaisia raaka-aineita. Kun metsissä harjoitetaan kestävää metsätaloutta, voimme teollisuudessakin toimia taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, muistuttaa Nousiainen.

Kemin uuden tehtaan puuraaka-aineen hankinta-alue tulee vaikuttamaan koko Suomen puunhankinta-virtoihin. – Kemin hankinta-alue laajenee Perä-Pohjolasta ja Lapista Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.

- Metsäteollisuudella on Suomessa tulevaisuudessakin vahva rooli, kun pidämme toimintaympäristön suotuisana ja kunnossa. Meillä on kestävä metsänhoito, hyvät metsätie- ja maantieverkostot sekä osaavaa työvoimaa. Ennustettavuus ja pitkäjänteisyys poliittisessa päätöksenteossa on jatkossakin tärkeää.

Investoinnit kasvattavat metsän arvoa

Strategisena tavoitteena kummassakin investoinnissa Nousiainen pitää sitä, että investoinneilla nostetaan suomalaisen metsän arvoa ja kasvatetaan tuotantoa kannattavasti. – Tasapaino tukkia jalostavan ja kuiduttavan teollisuuden välillä on metsätalouden kannalta tärkeää. Uusien investointien myötä ja käynnissä olevien uusien tuotteiden kehityshankkeiden realisoituessa me haluamme jalostamme tukin ja kuidun mahdollisimman arvokkaiksi tuotteiksi.

- Kehitämme sahateollisuutta, koska se on ollut konservatiivinen ala erityisesti teknologian näkökulmasta. Raumalle tulee maailman modernein saha, jonka tehokkuus on kolminkertainen perinteisiin sahoihin verrattuna. Investointi merkitsee isoa kehitysloikkaa koko toimialalle, kun automaatio tuo laatua, tehokkuutta ja turvallisuutta tuotantoon.

Nousiainen muistuttaa, että globaali sahatavarakysynnän kasvu tulee olemaan kahdeksasta kymmeneen miljoonaan kuutiota vuodessa. – Kun me tuotamme Raumalla 750 tuhatta kuutiota, niin ei markkinoille meno jää ainakaan kysynnän puutteesta kiinni. Kysyntää perinteisille tuotteille tulee olemaan jatkossakin, kun olemme kilpailukykyisiä.

Markkinoiden kasvu Aasiassa

Kemin biotuotetehtaan tavoitteena on muuttaa vanha tuotanto sellaiselle alustalle, jossa valmistetaan aiempaa enemmän sellua sekä uusia puupohjaisia biotalouden tuotteita ja parantaa tuotannon ympäristötehokkuutta. – On hyvä muistaa, että vaikka paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä tulee rakenteellisesti tulevaisuudessa vähenemään, muille perinteisille tuotteille riittää kasvavaa kysyntää. Asiakkuuksien kannalta katsottuna metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvun painopiste on siirtynyt Aasiaan niin sahatavarassa kuin sellussakin.

- Lopputuotteissa erityisesti hygienia- ja pakkaustuotteiden kysyntä kasvaa vahvasti. Tämä näkyy erityisesti Aasiassa, missä kaupungistuminen ja elintason nousu on nopeaa. Pandemian aikana on nähty, miten esimerkiksi lääke- ja ruokapakkaamisen kasvuun liittyy myös pakkausten turvallisuus.

Mielenkiintoisin uusi tuote on Nousiaisen mukaan tekstiilikuitu, jota Metsä Groupissa parhaillaan kehitetään. - Kokonaisuudessaan tekstiilikuitujen kulutuksesta puolet eli 50 miljoonaa tonnia on öljypohjaista synteettistä kuitua. Lisäksi puuvillan käytön kasvu ei voi oikein jatkua. Tulevaisuudessa voimme käyttää yhä enemmän puupohjaisia kuituja tekstiileissä korvaamaan synteettistä kuitua ja puuvillaa.

Verkkokaupan kasvu tulee Nousiaisen mukaan jatkumaan. – Tämä ei liity pelkästään pandemiaan, vaan sen kasvu on ollut nähtävissä jo sitä ennen. Kuluttajat tulevat ostamaan yhä enemmän tavaraa verkkokaupasta, mikä lisää pakkaamisen tarvetta.

- On hyvä muistaa, että pitkäkuituisella havusellulla on vahva kilpailuasema, koska sen tuotanto globaalisti on lyhytkuituselluun verrattuna vähäistä. Sen ominaisuuksia esimerkiksi laadukkaiden pakkaustuotteiden valmistuksessa on vaikea korvata millään muulla.

Sahateollisuus nousee automaation myötä uudelle tasolle

- Rauman sahalaitoksen rakentamisessa käytämme puuta niin paljon kuin teollisuusrakentamisessa voi käyttää. Kattopalkit esimerkiksi tulevat olemaan liimapuupalkkeja ja kokeilemme muun muassa hybridielementtirakennetta, jossa on betoni ulkopuolella ja puurakenne sisäpuolella. Kun Skanska on rakennusurakoitsijana lähtenyt tähän mukaan, puurakentaminen etenee, kun rakennusyritykset alkavat käyttää näitä ratkaisuja muussakin rakentamisessa.

Nousiaisen mukaan tavoitteena ei ole viedä Rauman sahan jalostusketjua eteenpäin, vaan keskitymme tehokkaaseen laadukkaan sahatavaran tuotantoon. – Meidän strategiaamme kuuluu, että haemme hyviä kumppanuuksia puurakentamisen komponenttituotantoon, mihin me toimitamme raaka-aineen.

- Me tuomme Rauman sahan rakentamisen myötä koko sahateollisuuden uudelle tasolle. Koko ketju kuljetuksista sahaukseen ja lastaukseen automatisoidaan.

Sahateollisuuden modernisointi ja automaation kasvattaminen merkitsevät Nousiaisen mukaan profiilin nostoa alan työpaikoille. – Rukkashommien sijaan uuden aikakauden sahan työt ovat prosessin ohjausta valvomossa, mikä merkitsee uudenlaisten osaamisalueiden hallintaa automaation hallinnasta kunnossapitoon.

- Metsäteollisuuden modernisaatio on ainoa tie turvata työvoiman saanti alalle. Saimme 600 hakemusta sahan ensimmäiseen koulutusohjelmaan, jossa on tarjolla 30 paikkaa. Tämä osoittaa, että sahateollisuuden uudentyyppiset työpaikat koetaan kiinnostavina.

Metsäteollisuudella on hyvä tarina

Nousiainen uskoo, että metsäteollisuuden uudet ympäristön kannalta kestävät investoinnit ja tuotteet lisäävät ymmärrystä suomalaista kestävää metsätaloutta kohtaan. – Meillä on hyvä tarina kerrottavana. On hyvä nähdä kokonaisuus. Me voimme yhtä aikaa lisätä metsien kasvua ja turvata niiden monimuotoisuutta, sekä vaikuttaa myönteisesti ilmastomuutokseen tuottamalla hiiltä sitovia ja muovia korvaavia tuotteita.

- Olemme metsävarojen hoidossa maailmanluokan edelläkävijöitä. Tulevaisuudessakin metsävarallisuutta voidaan hoitaa kestävästi ja samanaikaisesti lisätä metsän käyttöä sekä hiilen sidontaa. Kun teemme isoja investointeja jopa 40 vuodeksi eteenpäin, haluamme tietysti ottaa vastuuta metsävarallisuuden kestävästä hoidosta ja käytöstä, koska vain sillä turvataan raaka-aineen kestävä saanti.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Kuvat

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen
Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye