Helsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa, yhtymien osuus kasvanut

Jaa

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän.

Juuri ilmestynyt tutkimus suomalaisista metsänomistajista kertoo, että metsänomistajuus on muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän. Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia.

Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä.

– Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden piiriin. Maaseudun haja-asutusalueella asuu silti vielä yli puolet metsänomistajista, toteaa Metsänomistaja 2020 -hankkeen vetäjä Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta. 

Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Puolet heistä onkin eläkeiässä.

–  Tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ikääntymiskehitys tulee taittumaan lähitulevaisuudessa. Metsänomistukseen liittyvät tavoitteet näyttävät samalla kymmenessä vuodessa muuttuneen enemmän taloudellisia arvoja painottavaksi, Karppinen arvioi.

Kuolinpesien osuus tiloista pienenee

Kuolinpesämuotoista metsänomistusta on pidetty hankalana päätöksentekoon liittyvien ongelmien vuoksi. Kuolinpesien osuus metsätiloista on kuluneen kymmenen vuoden aikana vähentynyt, ja enää vain joka kymmenes tila on kuolinpesän hallinnassa. 

 – Tämä kehitys on toivottavaa ja on mielenkiintoista, että se tapahtuu ilman erityisiä metsäpoliittisia toimenpiteitä, sanoo Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta. 

Kuolinpesien metsiä on siirtynyt yhtymämuotoiseen omistukseen, ja niiden osuus onkin lisääntynyt.

Puuta edelleen tarjolla yksityismetsistä

Tutkimuksen mukaan metsänomistajakunnan muutos ei näyttäisi heikentävän puun tarjontaa yksityismetsistä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hännisen mukaan puumarkkinoilla on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos.  

– Markkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia, mutta he myyvät puuta suuremmissa kertaerissä. Tämä kasvattaa leimikoiden kokoa, mikä tehostaa puun korjuun logistiikkaa. Toisaalta puolet metsänomistajista odottaa puun hinnan nousevan vuoteen 2030 mennessä. 

_______________
 
Tämä on laajan Metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuuden ensimmäinen tulosraportti. Tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta, Pellervon taloustutkimuksesta ja Työtehoseurasta. Edellinen suuri tutkimus metsänomistajista julkaistiin 2009.  

Julkaisu:

Karppinen Heimo, Hänninen Harri, Horne Paula. 2020. Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus/Luke.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto, heimo.karppinen@helsinki.fi, puh. 050 370 5134

Harri Hänninen, Luonnonvarakeskus, harri.hanninen@luke.fi, puh. 050 441 2124

Paula Horne, Pellervon taloustutkimus, paula.horne@ptt.fi, puh. 040 592 6820

Kuvat

Kuva 1. Metsänomistusrakenteen kehitys 1999–2019, % metsänomistajista tai tiloista.
Kuva 1. Metsänomistusrakenteen kehitys 1999–2019, % metsänomistajista tai tiloista.
Lataa
Kuva 2. Metsänomistuksen tavoitteiden muutos 1999–2019, % metsänomistajista.
Monitavoitteisille tärkeitä ovat niin oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt eli taloudellinen turvallisuus ja myyntitulot, työtilaisuudet kuin ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. 
Virkistyskäyttäjät painottivat selkeästi metsänomistuksen aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. 
Metsässä tekevillä korostuu metsän merkitys työtilaisuuksien ja ulkoilun kannalta, vaikkei metsä välttämättä monellekaan ole tärkein tulonlähde. 
Turvaa ja tuloja korostaville tärkeitä ovat paitsi metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja merkitys sijoituskohteena, myös säännölliset puunmyyntitulot. 
Epätietoisilla ei ole mitään erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen.
Kuva 2. Metsänomistuksen tavoitteiden muutos 1999–2019, % metsänomistajista. Monitavoitteisille tärkeitä ovat niin oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt eli taloudellinen turvallisuus ja myyntitulot, työtilaisuudet kuin ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Virkistyskäyttäjät painottivat selkeästi metsänomistuksen aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Metsässä tekevillä korostuu metsän merkitys työtilaisuuksien ja ulkoilun kannalta, vaikkei metsä välttämättä monellekaan ole tärkein tulonlähde. Turvaa ja tuloja korostaville tärkeitä ovat paitsi metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja merkitys sijoituskohteena, myös säännölliset puunmyyntitulot. Epätietoisilla ei ole mitään erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen.
Lataa
Kuva 3. Vähintään yhden puukaupan kolmen vuoden aikana tehneiden metsänomistajien osuuden kehitys vuosina 1996–98, 2006–08 ja 2016–18, % metsänomistajista. Jana pylvään päässä kertoo osuuden 95 prosentin luottamusvälin.
Kuva 3. Vähintään yhden puukaupan kolmen vuoden aikana tehneiden metsänomistajien osuuden kehitys vuosina 1996–98, 2006–08 ja 2016–18, % metsänomistajista. Jana pylvään päässä kertoo osuuden 95 prosentin luottamusvälin.
Lataa
Kuva 4. Puukaupan koon kehitys puukaupan tehneillä vuosina 1996–98, 2006–08 ja 2016–18, kuutiometriä vuodessa. Jana pylvään päässä kertoo osuuden 95 prosentin luottamusvälin.
Kuva 4. Puukaupan koon kehitys puukaupan tehneillä vuosina 1996–98, 2006–08 ja 2016–18, kuutiometriä vuodessa. Jana pylvään päässä kertoo osuuden 95 prosentin luottamusvälin.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme