Maanmittauslaitos

Metsänomistajat liittyivät viime vuonna poikkeuksellisen vilkkaasti yhteismetsiin

Jaa
Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsiin liittymisissä pinta-ala kasvoi aikaisempia vuosia enemmän. Viime vuoden aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää.
Kuva: Maanmittauslaitos
Kuva: Maanmittauslaitos

Yhteismetsien metsäomistus kasvoi viime vuonna 9 500 hehtaarilla metsänomistajien liittäessä metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja yhteismetsien ostaessa metsätiloja. Tällä tavoin yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 44 % enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

− Vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona. Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismetsään kuin ostamalla metsää. Myös yhteismetsäosakkuuden vaivattomuus metsänomistusmuotona korostuu, kun vanhemmat siirtävät metsäänsä seuraaville sukupolville, kertoo metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Uusien yhteismetsien perustaminen jäi viime vuosien tahdista

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli yhteismetsiä 594 kappaletta. Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 6 500 hehtaarilla. Se on hieman alle puolet viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien tuomasta maapinta-alan keskimääräisestä kasvusta.

- Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta ala oli noin 220 hehtaaria, kun viime vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa, Ärölä pohtii.

Uusien yhteismetsien perustamisen lisäksi yhteismetsien lukumäärän muutokseen vaikutti se, kun kaksi pienempää yhteismetsää yhdistyi isompaan ja kahden sukujen perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat.

Yhteismetsä on osakkaiden yhteinen metsäalue

Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

– Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.

Yhteyshenkilöt

Palvelupäällikkö Juha Patana, 040 092 6672, juha.patana@maanmittauslaitos.fi


Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi

Kuvat

Kuva: Maanmittauslaitos
Kuva: Maanmittauslaitos
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI

029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Nauti maisemasta, mutta älä siirrä kiviä – Suomen ja Norjan välistä raja-aukkoa huolletaan tiiviissä yhteistyössä18.3.2024 08:32:49 EET | Tiedote

Suomen ja Norjan rajankäynnin osana huolehditaan rajalla avoimena pidettävän alueen, eli raja-aukon kunnosta. Raja-aukko kulkee noin 400 kilometrin verran yhteistä valtakunnan rajaa pitkin ja sen leveys on viisi metriä. Aukolta poistetaan rajankäynnin yhteydessä näkyvyyttä haittaavat puut ja muu kasvillisuus. Alle puolen metrin varvikot jäävät paikalleen.

En inlöst skog ersätts till fullt marknadsvärde12.3.2024 06:58:44 EET | Tiedote

Ärenden som gäller inlösning av elöverföringsområden berör i dag flera tusen markägare eftersom cirka 150 inlösningsförrättningar som gäller elöverföringsområden på olika håll i Finland är under handläggning hos Lantmäteriverket. Det har uppstått en diskussion i offentligheten om de inlösningsersättningar för byggande av vindkraftledningar som betalas till berörda markägare. De uppgifter som framlagts om ersättningsnivån för skog har väckt det största antalet frågor.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye