Metsäntuntijat-podcast: Digitaalinen metsätieto tukee monimuotoisten kuntametsien suunnittelua ja hoitoa
Espoon kaupungissa kaikki metsät ovat virkistysmetsäkäytössä, kun taas Hämeenlinnassa on taajamametsien ja suojelualueiden lisäksi myös talousmetsää. Monimuotoisuus ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa ovat tärkeitä arvoja metsien käytön suunnittelussa Espoossa. Espoossa luontoarvojen rooli konkretisoituu metsäsuunnittelussa mm. metsien erirakenteisuuden lisäämisenä, Tiina Peippo kertoo. Mika Rantonen puolestaan korostaa paikkatiedon hyödyntämisen ja ajantasaisen digitaalisen tiedon keskeistä roolia monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa. Hämeenlinnassa monimuotoisuustavoitteet näkyvät mm. puuston kiertoajan merkittävänä pidentymisenä.
Monimuotoisuuden arvostus kuntametsien hoidossa ja metsien käytön suunnittelussa on ajan saatossa kasvanut. Peipon mukaan tämä näkyy mm. metsiin jätettävän lahopuun ja tiheiköiden määrän kasvuna. Espoossa tavoitteena on jättää metsiin mahdollisimman paljon lahopuuta ja saada aikaan lahopuujatkumo, jolloin metsistä löytyy monilajista ja moni-ikäistä lahopuuta. Varsinaisia numeerisia tavoitteita metsien monimuotoisuuden lisäämiselle ei Espoossa tai Hämeenlinnassa ainakaan vielä ole.
Espoossa metsien monimuotoisuutta suojellaan mm. METSO-ohjelman täyttävillä kohteilla. Peipon mukaan Tapion ja AFRYn kehittämän ForestKIT-järjestelmän tuottamat metsien hiilivarastoa ja -nielua kuvaavat luvut ja luontoarvoindeksi tukevat hyvin monimuotoisuuden lisäämistä. Monimuotoisuuden konkreettiset mittarit voisivatkin löytyä yhdistämällä erilaista jo käytössä olevaa tietoa. Hämeenlinnassa on parhaillaan työn alla uudet metsänkäytön linjaukset, joista Rantonen odottaa käytännön apua päätöksenteon tueksi myös monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Rakentamisen paine on nostanut ekologisen kompensaation ajankohtaiseksi niin Hämeenlinnassa kuin Espoossa. Hämeenlinnassa tämä tullee konkretisoitumaan metsän ostamisena kunnan ulkopuolelta, ja asiaa pohditaan uusissa metsänkäytön linjauksissa. Myös Espoossa ollaan ottamassa käyttöön ekologista kompensaatiota, mutta tähänkin kaivataan Peipon mukaan mittareita ja yhteisiä pelisääntöjä.
Mitä yksityinen metsänomistaja voisi ottaa työkalupakkiinsa kuntien metsienhoidosta? Peippo toivoisi metsänomistajia panostamaan sekametsäisyyteen ja lahopuun määrän lisäämiseen. Rantonen kannustaa paikkatiedon aktiiviseen hyödyntämiseen ja omien suunnitelmien ylös kirjaamiseen. Näin metsänhoidon ja metsien käytön tavoitteet ovat tiedossa myös mahdollisille jälkipolville.
Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 2. jakso:
Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto
Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:
1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Lisätietoja:
Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio, lauri.saaristo@tapio.fi, p. +358 29 432 6055
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija - metsäntuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tapio
Päivitetty Yhteismetsän vero-opas tarjoaa jäsenneltyä tietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä14.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhteismetsän vero-opas on kattava käsikirja yhteismetsän talousasioihin. Se sopii yhteismetsien luottamus- ja toimihenkilöille, kirjanpitäjille sekä yhteismetsän perustamista suunnitteleville.
EU kiinnostui maaperästä – miksi myös metsänomistajan pitäisi?1.2.2024 13:18:46 EET | Tiedote
Maaperä toimii kasvualustana, elinympäristönä, veden suodattajana, ravinteiden kierrättäjänä ja hiilivarastona. Siksi maaperän hyvästä kunnosta on syytä pitää huolta. Miten maaperä tulisi huomioida metsänhoidossa? Entä mitä uutta tuo tullessaan EU:n maaperädirektiivi suomalaisten metsien näkövinkkelistä? Metsäntuntijat-podcastin uudessa jaksossa aiheesta keskustelevat neuvotteleva virkamies Paula Perälä ympäristöministeriöstä, tutkija Tiina Törmänen Lukesta ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.
Uudet suositukset metsien harvennuksiin ja luonnonhoitoon on julkaistu30.1.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Metsänhoidon suosituksia on viime vuonna uudistettu merkittävästi. Tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia toimintamalleja on nyt saatavilla kasvatusmetsien harvennuksiin, luontokohteiden tunnistamiseen ja turvaamiseen, vesiensuojeluun ja suometsien hoitoon sekä energiapuun korjuuseen. Uudistukset esiteltiin Tapion järjestämässä webinaarissa 30.1.
Metsäisiä direktiiviluontotyyppejä käsittelevä raportti tuo lisätietoa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisten sitoumusten valmisteluun17.1.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Luontodirektiivin toimeenpanoa tukevassa hankkeessa selvitettiin neljän puustoisen luontotyypin tilaa, niitä koskevia tietopuutteita ja keinoja luontotyyppien turvaamiseksi. Tuloksia esitellään webinaarissa keskiviikkona 17.1. klo 14–16.
Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus on tärkeä vaihe turvetuottajalle ja maanomistajalle – uusi neuvontamateriaali antaa vinkkejä11.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Merkittävä osa Suomen turvetuotantoalueista sijaitsee vuokramailla. Maanomistajan kannattaa valmistautua alueensa palautukseen hyvissä ajoin, ja suunnitella uutta maankäyttöä huolellisesti. Tapion koostama neuvontamateriaali antaa tietoa erityisesti vuokrasopimuksen päättymisen vaiheeseen.