Metsäteollisuus ry pidentää Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton työsulkuja; Metsäteollisuus ry tavoittelee sopua kilpailukykyä parantavista työehdoista

Metsäteollisuus ry pidentää neljällä vuorokaudella työsulkua, joka kohdistuu Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton jäseniin. Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuteen aiemmin ilmoitettu työsulku pitenee näiden liittojen osalta seitsemään vuorokauteen.

–Yritämme työsuluilla saada liikkeelle neuvotteluja kaikkien lakkoilevien ammattiliittojen kanssa. On erittäin valitettavaa, että sopua kilpailukykyä parantavista työehdoista ei ole saatu, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.

Metsäteollisuus ry tavoittelee paperi-, kartonki- ja selluteollisuuteen kustannuskilpailukykyä parantavaa työehtojen kokonaisuutta, joka toisi alalle tasavertaiset työehdot verrattuna muuhun kotimaiseen vientiteollisuuteen sekä keskeisiin kilpailijamaihin. Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen tukee myös työllisyyttä, sillä metsäteollisuuden kotimainen arvoketju on laaja.

– On valitettavaa, että ammattiliitoista ei nyt löydy vastuunkantajaa eikä sopimuksia synny. Kilpailukyvyn vaaliminen on myös työntekijän etu, Hollmén jatkaa.

Työsulun pidentäminen neljällä vuorokaudella tarkoittaa, että Pron ja Sähköliiton jäsenten työsulku paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa toteutetaan 10.–16. helmikuuta suoraan ammattiliittojen lakkojen jatkoksi.

Työsulku järjestetään 12:ssa paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden tuotantolaitoksessa. Työsulun aikana ammattiliittojen jäseniä ei päästetä työpaikoilleen, eikä heille makseta palkkaa. Työtaistelut rajoittavat myös lomapäivien ansaintaa ja työsuhde-etuja. Liittoihin kuulumattomien palkkaa tai etuja työsulku ei leikkaa, vaikka tuotantoa ei sen aikana tehtäisikään.

Lisätietoja

Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén; soittopyynnöt viestintäpäällikkö Sarianna Toivosen kautta, p. 041 540 5868

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.