Metsätieteilijöiden palkitsema professori Mikko Mönkkönen: ”Hakkuiden lisääminen edellyttää merkittävää lisäystä suojelualueisiin”
Seuran mukaan tunnustus on ansiokkaasta työstä metsätieteiden hyväksi.
”Oma taustani on ekologisessa tutkimuksessa ja iloitsen tästä huomionosoituksesta erityisesti siksi, että katson sen tunnustukseksi tutkimusryhmäni monitieteiselle tutkimukselle", sanoo Mikko Mönkkönen, joka on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani.
Mönkkösen saama mitali on pronssinen Cajander-mitali. Seura jakoi huomionosoituksia seuran 110-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä juhlaseminaarissa perjantaina Helsingissä.
Mönkkönen vaatii monipuolisempia menetelmiä metsänhoitoon
Mikko Mönkkösen tutkimus on paljastanut selviä ristiriitoja metsien eri käyttömuotojen välillä.
Tutkimus on myös osoittanut, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on kannattavaa lisätä merkittävästi suojeltujen metsien määrää. Hyvän suunnittelun avulla suojelusta saadaan suurin mahdollinen vaikuttavuus mahdollisimman vähäisin kustannuksin.
”Maisematason suunnittelu mahdollistaa sekä suuren puuntuotannon että monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen. Hyvällä ja monitavoitteisella, alueellisen tason metsien käytön suunnittelulla voidaan metsien hakkuiden kielteisiä vaikutuksia vähentää. Metsänhoidon ja kasvatusmenetelmien monipuolistaminen ovat avainasemassa”, kiteyttää professori Mikko Mönkkönen.
Metsien käsittely ensisijaisesti puuntuotannon tarpeisiin alentaa merkittävästi mahdollisuuksia ylläpitää metsäluonnon elonkirjoa. Samalla vähenevät metsien muut hyödyt ihmiselle.
”Hakkuiden lisääminen edellyttää merkittävää lisäystä suojelualueisiin”
Mönkkösen mukaan metsien käytön kestävyys edellyttää metsien kiertoajan muutoksia, säästöpuiden lisäämistä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen eli eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon osuuden kasvattamista.
Mönkkönen on osallistunut vilkkaana käyvään keskusteluun sopivasta ja kestävästä metsähakkuiden tasosta. Hänen mukaansa jo nykyisellä tasolla metsien hakkaaminen ja harventaminen on suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle.
”Suomen metsien hakkuiden lisääminen nykyisestä ekologisesti kestävästi on mahdotonta ilman merkittävää lisäystä metsien suojelussa ja alueellisessa metsäsuunnittelussa. Hakkuutason nostaminen nykytasosta vähentäisi edelleen uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja resurssien, esimerkiksi lahopuun määrää merkittävästi. Samalla pienenisi metsien hiilinielu, mikä vaikeuttaisi tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen”, Mönkkönen arvioi.
Linkki palkinnon myöntäjän sivuille: http://www.metsatieteellinenseura.fi/
Lisätietoja:
Professori Mikko Mönkkönen, mikko.monkkonen@jyu.fi, puh. +358 50 441 3682
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi , puh. +3358 50 581 8351
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme