Jyväskylän yliopisto

Metsätieteilijöiden palkitsema professori Mikko Mönkkönen: ”Hakkuiden lisääminen edellyttää merkittävää lisäystä suojelualueisiin”

Jaa

Suomen Metsätieteellinen Seura on myöntänyt ansiomitalin metsien monimuotoisuutta edistävästä tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkköselle. Soveltavan ekologian professori Mönkkönen on tutkinut, miten pohjoisia havumetsiä on hoidettava niin että niiden monimuotoisuus säilyy.

Professori Mikko Mönkkösen mukaan hyvällä aluelliseella metsien käytön suunnitulla vähennetään hakkuiden haittoja ja turvataan metsien monimuotoisuus. Kuva: Petteri Kivimäki
Professori Mikko Mönkkösen mukaan hyvällä aluelliseella metsien käytön suunnitulla vähennetään hakkuiden haittoja ja turvataan metsien monimuotoisuus. Kuva: Petteri Kivimäki

Seuran mukaan tunnustus on ansiokkaasta työstä metsätieteiden hyväksi. 

 ”Oma taustani on ekologisessa tutkimuksessa ja iloitsen tästä huomionosoituksesta erityisesti siksi, että katson sen tunnustukseksi tutkimusryhmäni monitieteiselle tutkimukselle", sanoo Mikko Mönkkönen, joka on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani.

Mönkkösen saama mitali on pronssinen Cajander-mitali.  Seura jakoi huomionosoituksia seuran 110-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä juhlaseminaarissa perjantaina Helsingissä. 

Mönkkönen vaatii monipuolisempia menetelmiä metsänhoitoon

Mikko Mönkkösen tutkimus on paljastanut selviä ristiriitoja metsien eri käyttömuotojen välillä.

Tutkimus on myös osoittanut, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on kannattavaa lisätä merkittävästi suojeltujen metsien määrää. Hyvän suunnittelun avulla suojelusta saadaan suurin mahdollinen vaikuttavuus mahdollisimman vähäisin kustannuksin.
 
”Maisematason suunnittelu mahdollistaa sekä suuren puuntuotannon että monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen. Hyvällä ja monitavoitteisella, alueellisen tason metsien käytön suunnittelulla voidaan metsien hakkuiden kielteisiä vaikutuksia vähentää. Metsänhoidon ja kasvatusmenetelmien monipuolistaminen ovat avainasemassa”, kiteyttää professori Mikko Mönkkönen.

Metsien käsittely ensisijaisesti puuntuotannon tarpeisiin alentaa merkittävästi mahdollisuuksia ylläpitää metsäluonnon elonkirjoa. Samalla vähenevät metsien muut hyödyt ihmiselle.

”Hakkuiden lisääminen edellyttää merkittävää lisäystä suojelualueisiin”

Mönkkösen mukaan metsien käytön kestävyys edellyttää metsien kiertoajan muutoksia, säästöpuiden lisäämistä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen eli eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon osuuden kasvattamista.

Mönkkönen on osallistunut vilkkaana käyvään keskusteluun sopivasta ja kestävästä metsähakkuiden tasosta. Hänen mukaansa jo nykyisellä tasolla metsien hakkaaminen ja harventaminen on suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle.
 
”Suomen metsien hakkuiden lisääminen nykyisestä ekologisesti kestävästi on mahdotonta ilman merkittävää lisäystä metsien suojelussa ja alueellisessa metsäsuunnittelussa. Hakkuutason nostaminen nykytasosta vähentäisi edelleen uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja resurssien, esimerkiksi lahopuun määrää merkittävästi. Samalla pienenisi metsien hiilinielu, mikä vaikeuttaisi tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen”, Mönkkönen arvioi.

Linkki palkinnon myöntäjän sivuille: http://www.metsatieteellinenseura.fi/

Lisätietoja:

Professori Mikko Mönkkönen, mikko.monkkonen@jyu.fi, puh. +358 50 441 3682

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi , puh. +3358 50 581 8351

https://www.jyu.fi/science/fi

Facebook: jyuscience Twitter: jyscience

Avainsanat

Kuvat

Professori Mikko Mönkkösen mukaan hyvällä aluelliseella metsien käytön suunnitulla vähennetään hakkuiden haittoja ja turvataan metsien monimuotoisuus. Kuva: Petteri Kivimäki
Professori Mikko Mönkkösen mukaan hyvällä aluelliseella metsien käytön suunnitulla vähennetään hakkuiden haittoja ja turvataan metsien monimuotoisuus. Kuva: Petteri Kivimäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla  17.7.2019 08:00:00 EESTTiedote

Etelä-Suomessa Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia, mutta tilanteeseen on tulossa helpotusta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta. Tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset jatkokasvatukseen tutkimusaseman laboratoriossa. Poikaset ovat peräisin raakkuyksilöistä, jotka tuotiin asemalle ”raakkujen lemmenlomalle” Mustionjoesta ja Ähtävänjoesta syksyllä 2016.

Keskitetyillä asiakas- ja potilastietojärjestelmillä säästetään työaikaa ja luodaan entistä laadukkaampia palveluita15.7.2019 09:00:00 EESTTiedote

Pirstaleisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja on pitkään hyödynnetty vain yksilön akuutin ongelman ratkaisemiseen, mikä on hidastanut terveydenhuoltoa. Keskitetyillä tiedonhallinta-alustoilla voidaan kuitenkin luoda mahdollisuuksia tiedon tehokkaalle ja reaaliaikaiselle hyödyntämiselle. Keskitettyjen potilas- ja asiakastietojärjestelmien ansiota yksilön terveystiedot löytyvät samasta paikasta, mikä nopeuttaa terveydenhoitoa.

Nanotutkijat löysivät optimaalisen reikärakenteen, joka estää lämmön johtumista8.7.2019 12:43:07 EESTTutkimus

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen professori Ilari Maasillan tutkimusryhmä on erikoistunut tutkimaan, miten erilaisilla nanorakenteilla voidaan estää tai parantaa lämmön siirtymistä. Tuoreessa tutkimuksessa Maasillan tutkimusryhmä tarkensi tietoa siitä, miten lämmönsiirto estetään yli satakertaisesti reikärakenteissa hyödyntäen lämmön aaltoluonnetta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Physical Review Applied -lehdessä 3. heinäkuuta 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme