Metsätieteilijöiden palkitsema professori Mikko Mönkkönen: ”Hakkuiden lisääminen edellyttää merkittävää lisäystä suojelualueisiin”
Seuran mukaan tunnustus on ansiokkaasta työstä metsätieteiden hyväksi.
”Oma taustani on ekologisessa tutkimuksessa ja iloitsen tästä huomionosoituksesta erityisesti siksi, että katson sen tunnustukseksi tutkimusryhmäni monitieteiselle tutkimukselle", sanoo Mikko Mönkkönen, joka on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani.
Mönkkösen saama mitali on pronssinen Cajander-mitali. Seura jakoi huomionosoituksia seuran 110-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä juhlaseminaarissa perjantaina Helsingissä.
Mönkkönen vaatii monipuolisempia menetelmiä metsänhoitoon
Mikko Mönkkösen tutkimus on paljastanut selviä ristiriitoja metsien eri käyttömuotojen välillä.
Tutkimus on myös osoittanut, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on kannattavaa lisätä merkittävästi suojeltujen metsien määrää. Hyvän suunnittelun avulla suojelusta saadaan suurin mahdollinen vaikuttavuus mahdollisimman vähäisin kustannuksin.
”Maisematason suunnittelu mahdollistaa sekä suuren puuntuotannon että monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen. Hyvällä ja monitavoitteisella, alueellisen tason metsien käytön suunnittelulla voidaan metsien hakkuiden kielteisiä vaikutuksia vähentää. Metsänhoidon ja kasvatusmenetelmien monipuolistaminen ovat avainasemassa”, kiteyttää professori Mikko Mönkkönen.
Metsien käsittely ensisijaisesti puuntuotannon tarpeisiin alentaa merkittävästi mahdollisuuksia ylläpitää metsäluonnon elonkirjoa. Samalla vähenevät metsien muut hyödyt ihmiselle.
”Hakkuiden lisääminen edellyttää merkittävää lisäystä suojelualueisiin”
Mönkkösen mukaan metsien käytön kestävyys edellyttää metsien kiertoajan muutoksia, säästöpuiden lisäämistä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen eli eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon osuuden kasvattamista.
Mönkkönen on osallistunut vilkkaana käyvään keskusteluun sopivasta ja kestävästä metsähakkuiden tasosta. Hänen mukaansa jo nykyisellä tasolla metsien hakkaaminen ja harventaminen on suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle.
”Suomen metsien hakkuiden lisääminen nykyisestä ekologisesti kestävästi on mahdotonta ilman merkittävää lisäystä metsien suojelussa ja alueellisessa metsäsuunnittelussa. Hakkuutason nostaminen nykytasosta vähentäisi edelleen uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja resurssien, esimerkiksi lahopuun määrää merkittävästi. Samalla pienenisi metsien hiilinielu, mikä vaikeuttaisi tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen”, Mönkkönen arvioi.
Linkki palkinnon myöntäjän sivuille: http://www.metsatieteellinenseura.fi/
Lisätietoja:
Professori Mikko Mönkkönen, mikko.monkkonen@jyu.fi, puh. +358 50 441 3682
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi , puh. +3358 50 581 8351
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme