Tapio

Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?

Jaa

Metsäntuntijat-podcastin 5. jaksossa Tapion metsänhoitotiimin vetäjä ja metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo, UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri ja Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski keskustelevat metsätuhoista ja miten metsänomistajat voivat parhaiten varautua niihin. Metsänhoidon suosituksiin päivitetään parhaillaan keinoja metsätuhoriskien hallintaan ja tuhojen ennaltaehkäisyyn. Työtä koordinoi Tapio; Liski ja Viiri osallistuvat siihen metsänhoidon suositusten johto- ja ohjausryhmän jäseninä.

Jari Liski (Ilmatieteen laitos), Heli Viiri (UPM) ja Kalle Vanhatalo (Tapio)
Jari Liski (Ilmatieteen laitos), Heli Viiri (UPM) ja Kalle Vanhatalo (Tapio)

Ilmatieteen laitoksella tehtävä ilmastotutkimus tarjoaa vastauksia muun muassa siihen, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan sääolosuhteisiin Suomessa. Ilmasto lämpenee Suomessa tällä hetkellä kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin, Jari Liski kertoo. Vaikka ilmasto on muuttunut maapallolla aikaisemminkin, on tämänhetkinen ilmastonmuutoksen vauhti jopa kymmenkertainen aikaisempiin verrattuna. Tämä asettaa haasteita myös metsille. Sääolosuhteet ovat jo muuttuneet ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessa vielä lisää. Myös metsänomistajien olisi hyvä tiedostaa muutoksen nopeus, Liski huomauttaa. Ehkä pieneltäkin kuulostava yhden tai kahden asteen keskilämpötilan nousu on huomattavasti dramaattisempi muutos metsien puille ja puista riippuvaisille eliöille kuin vaikkapa meille ihmisille, Heli Viiri jatkaa.

Mitä metsätuhot käytännössä sitten tarkoittavat? Metsätuholla tarkoitetaan metsänomistajalle taloudellisessa mittakaavassa merkittävää tuhoa, Viiri tarkentaa. Mikä kenenkin metsänomistajan kohdalla tulkitaan tuhoksi, riippuu hänen taloudellisesta riskinkantokyvystään. UPM on asettanut 20 %:n lehtipuutavoitteen, jolla se pyrkii parantamaan omien metsiensä tuhonkestävyyttä. Myös kuusen viljelytiheyttä on alennettu UPM:llä 2022 alkaen. Isossa kuvassa metsien monilajisuuden kasvattaminen on tärkeimpiä keinojamme ennaltaehkäistä tuhoja, Viiri kertoo. Tällä hetkellä erityisiä riskialueitamme metsätuhoille ovat eteläisimmän Suomen ikääntyneet kuusikot, joihin metsänomistajat tekevät joissain tapauksissa useampiakin harvennuksia. Kuivuusstressi altistaa varttuneet kuusikot myös kirjanpainajatuhoille, kertoo Viiri. Myös Ilmatieteen laitoksen metsänhoidon suositusten kehitystyön tueksi laatiman ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta” -koonnin mukaan keskilämpötilaltaan kuumemmat kesät ja yleistyvät pitkät kuivuusjaksot tulevat olemaan erityisen haasteellisia juuri pintajuuriselle kuuselle, Kalle Vanhatalo kommentoi. Ennusteet auttavat varautumaan kirjanpainajien, juurikäävän sekä muiden tuhoriskien kasvuun.  

Mitä yksittäinen metsänomistaja voi sekapuustoisuuden kasvattamisen lisäksi tehdä ennaltaehkäistäkseen metsätuhoja? Metsiä on syytä pitää tarkemmin silmällä mahdollisten muutosten varalta, jotta tuhoihin kyetään reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Metsänhoidossa on myös tärkeää noudattaa sellaisia metsänhoidon toimenpiteitä, jotka tukevat ilmastonmuutokseen varautumista, Liski kommentoi. Vain terveet metsät sitovat myös hiiltä, Viiri kiteyttää. Tarvitsemme monimuotoisia ja eri kasvuvaiheessa olevia metsiä myös hiilensidonnan näkökulmasta tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Metsänhoidon suositukset esittelevät metsänomistajille ja alan ammattilaisille parhaita käytäntöjä ja vaihtoehtoja kestävään metsänhoitoon. Ne laaditaan Tapion koordinoimana yhdessä metsä-, luonto- ja ilmastoalan toimijoiden kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön tarjoamalla palvelulla tavoitellaan kansallisen metsästrategian mukaisesti kokonaiskestävyyttä ja kasvavaa hyvinvointia metsistä. Suositukset perustuvat pitkäjänteiseen tutkimukseen ja käytännöstä saatuihin kokemuksiin.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 5. jakso:
Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?

Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:

1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
2. jakso: Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto
3. jakso: Kuinka toimia vastuullisesti metsänomistajana?
4. jakso: Mitä tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön?

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.

Lisätietoja:

Kalle Vanhatalo, palvelualueen päällikkö ja metsänhoidon suositusten koordinaattori, Tapio, kalle.vanhatalo@tapio.fi, p. +358 29 432 6067

Avainsanat

Kuvat

Jari Liski (Ilmatieteen laitos), Heli Viiri (UPM) ja Kalle Vanhatalo (Tapio)
Jari Liski (Ilmatieteen laitos), Heli Viiri (UPM) ja Kalle Vanhatalo (Tapio)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tapio
Tapio
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

02 9432 6000https://tapio.fi

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tapio

EU:n tarjoama ”yhden koon malli” ei sovi Suomen metsiin – Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön ja Suomen vaikuttamistyöstä2.6.2022 07:41:40 EEST | Tiedote

Mitä juuri nyt tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön? Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa Tapion johtava asiantuntija Kati Kontinen ja senior advisor Risto Päivinen saivat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin ja Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salon keskustelemaan EU:n lakialoitteiden ja strategiavalmisteluiden vaikutuksista Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä suomalaisten tekemästä metsäpoliittisesta vaikuttamistyöstä EU:ssa.

Talousmetsä on koti monelle pölyttäjälle – Tuore opas nostaa esiin keinoja, joilla pölyttäjiä voidaan huomioida talousmetsien käsittelyssä1.6.2022 07:46:00 EEST | Tiedote

Pölyttäjät ovat välttämättömiä viljakasvien sadontuotannolle, luonnonkasvien lisääntymiselle, ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Pölyttäjien määrän romahtaminen onkin viime vuosina huolestuttanut ympäri maailmaa. Suomessa pölyttäjille keskeisinä elinympäristöinä korostuvat maatalousympäristöjen lisäksi erilaiset metsäympäristöt, jotka peittävät valtaosan maastamme.

Suomalaisissa metsissä työskentelee paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä – uusi perehdytysmateriaali edistää heidän työturvallisuuttaan ja ammattitaitoaan17.5.2022 08:05:22 EEST | Tiedote

Metsäalan kausityöntekijöitä tulee Suomeen runsaasti muun muassa Virosta ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut viime vuosina ja tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Perusasioiden opastaminen esimerkiksi työturvallisuudesta, suomalaisen metsänhoidon käytännöistä ja työelämän pelisäännöistä työntekijöiden tuntemalla kielellä on tärkeää työn laadun ja työturvallisuuden edistämiseksi. Tapio laatii metsäalan ulkomaisen työvoiman käyttöön perehdytysmateriaalin istutus- ja raivaussahatöihin yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Metsäkoulutus ry:n tukemassa hankkeessa.

Tietokirjauutuus kertoo metsien erikoisluonnontuotteista: kerkistä, mahlasta, pihkasta, pakurista ja leikkohavuista11.5.2022 07:34:54 EEST | Tiedote

Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä on kirjauutuus metsien erikoisluonnontuotteista: kuusenkerkistä, koivunmahlasta, leikkohavuista, pakurista ja pihkasta. Kirja sisältää käytännön ohjeita kerääjille, esimerkkilaskelmia keräämisen kannattavuudesta ja tietoa luonnontuotteiden käytöstä. Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan osuu tiukasti ajan hermoon. Kirja antaa tuoretta tietoa suomalaisten metsien mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle. Kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka. Siinä esimerkkejä niin sanotuista erikoisluonnontuotteista, joita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla. Niiden keruu ei kuitenkaan estä puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta. Kuusenkerkistä koivunmahlaan esittelee edellä lueteltujen kaupallisesti merkittävimpien tuotteiden lisäksi lyhyesti esimerkiksi koivunlehdet, kuntan, jäkälän ja tuohen. – Minua kiinnostavat metsien monikäyttö ja se, miten taloudelliset ja ekologi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme