Metsien harvennusmallit uudistetaan – taustalla tarve ilmastokestävään metsänhoitoon

Suomen metsissä tehdään vuosittain harvennushakkuita noin 490 000 hehtaarilla, mikä tarkoittaa, että kaikista hakkuista noin kaksi kolmasosaa on harvennuksia. Harvennuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi jäävän puuston arvokehitykseen, hiilinielun vahvistumiseen ja metsien tuhonkestävyyteen. Muuttuva ilmasto tuo uusia haasteita harvennusten suunnitteluun. 

Harvennushakkuiden ajankohdan ja voimakkuuden valintaa ohjaavat metsänhoidon suositusten harvennusmallit, joita on yhteensä 14 eri puulajeille ja  kasvupaikoille. Metsäammattilaiset soveltavat malleja metsänomistajan tavoitteiden ja harvennettavan kohteen ominaisuuksien mukaisesti. Nyt rakennettava dynaaminen harvennusmallikirjasto helpottaa vaihtoehtojen vertailua ja päätöksentekoa. 

─ Metsänomistajat ovat toivoneet käytännön neuvoja, kuinka he voivat varautua muuttuvaan ilmastoon metsiensä hoidossa. Meiltä on kysytty, kuinka metsiä autetaan kestämään lisääntyviä tuhoriskejä ja miten hiilensidontaa vauhditetaan. Harvennusmallien perusteellinen uudistaminen tuo vastauksia käytännön metsätöihin, kertoo  metsätietoasiantuntija Henry Schneider Tapiosta. 

Malleissa otetaan huomioon myös tuoreimmat tutkimustulokset metsien kasvusta ja sekametsien kasvatuksesta. Tapio kehittää harvennusmalleja yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. 

Harvennusmallikirjasto havainnollistaa metsän käsittelyn vaihtoehdot 

Dynaaminen harvennusmallikirjasto muuttaa mallien käyttötapaa. Kirjastosta voidaan hakea vaihtoehtoja muuttamalla taustatietoja, kuten metsänomistajan tuotto-odotuksia ja muita tavoitteita tai metsän ja maaperän ominaisuuksia. Näin voidaan havainnollistaa ja vertailla, miten harvennuksen toteutus muuttuu eri tilanteissa. 

─ Harvennuksilla vaikutetaan puuston hiilivarastoon, raaka-aineen jalostusarvoon ja puulajijakaumaan. Uudet mallit antavat metsäomistajille ja metsäammattilaisille konkreettisia eväitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja metsien hiilinielujen vahvistamiseen, kertoo neuvotteleva virkamies  Satu Rantala maa- ja  metsätalousministeriöstä.

Syksyllä 2023 dynaamiset harvennusmallit liitetään metsäalan tietojärjestelmiin ja niitä voidaan hyödyntää metsänomistajan palveluissa ja laadunvarmistuksessa. Mallit tulevat saataville graafeina visuaalista tarkastelua varten sekä yhtälöinä, jotka sopivat sähköiseen tiedonsiirtoon. Mallit tehdään yhteensopiviksi metsätietostandardin mukaisen metsävaratiedon kanssa.  

Dynaamisten harvennusmallien kehittäminen on osa metsänhoidon suositusten uudistamista ilmastokestävyyden näkökulmasta. Työn rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana Hiilestä kiinni -hankekokonaisuutta ja sen toteutuksesta vastaa Tapio. Hanke toteuttaa kansallisen metsästrategian ja hallitusohjelman maankäyttösektorin ilmastotavoitteita.