Helsingin yliopisto

Miehet tavoittelevat joustavaa ja hyvinvoinnin huomioivaa työntekijyyttä

Jaa

Henri Hyvönen tarkastelee väitöstutkimuksessaan miesten suhdetta itsestä huolehtimista koskeviin normeihin, odotuksiin ja mahdollisuuksiin työelämässä. Miehenä olemisen viimeaikaiset muutokset liittyvät esimerkiksi työmarkkinoiden ja kulutuskulttuurin muutokseen.

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.

Miehiin ja miesten terveyskäyttäytymiseen liittyy paljon vakiintuneita käsityksiä (miehet eivät puhu tunteistaan, miehet eivät syö vihanneksia, miehet eivät venyttele) ja tulevaisuuden uhkakuvia (ruumiin suorituskyvystä tulee uusi tapa edistää omaa asemaa miesten välisessä kilpailussa).

– Tutkimukseni historiallistaa ja haastaa ”mieskuvaan” ja ”suomalaiseen mieheen” liittyviä kankeita käsityksiä, kertoo väitöskirjatutkija Henri Hyvönen.

Tutkimuksen aineistona on käytetty eri aloilla työskentelevien miesten haastatteluja sekä työelämän tasa-arvoa tarkastelleessa WeAll-hankkeessa kerättyä media-aineistoa työelämää koskevasta julkisesta keskustelusta.

Kaupallinen terveyspuhe epäilyttää

Itsestä huolehtimista koskeva julkinen keskustelu on Hyvösen mukaan kiihtynyt Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Yksilöitä kannustetaan huolehtimaan itsestään esimerkiksi vetoamalla ajatukseen heikentyvästä hyvinvointivaltiosta, joka ei enää jatkossa kykene kannattelemaan jokaista kansalaista vaikeiden aikojen yli. Samalla itsestä huolehtimiseen ja itsen hoivaamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kaupallinen merkitys on kasvanut.

Minuutta voidaan työstää ja itsestä huolehtia esimerkiksi muuttamalla omia ruokailutottumuksia, meditoimalla ja kiinnittämällä huomiota omiin vakiintuneisiin asenteisiin ja ajatusmalleihin.

– Miehet pitävät terveyttä koskevan välinpitämättömyyden ja hiljaisuuden normin katoamista hyvänä asiana. He ottavat ilolla vastaan lisääntyneet mahdollisuudet huolehtia itsestään ja esimerkiksi työnantajiensa mielenkiinnon terveyttään kohtaan. Samalla tietoisuus terveyden kaupallistumisesta ja kokemus terveyspuheen tuputtamisesta herättävät joissain miehissä myös epäilyksiä ja vastenmielisyyden kokemuksia, Hyvönen kertoo.

Perinteistä mieskuvaa on syytä haastaa

– Miestutkimus on tähän saakka ollut kiinnostunut erityisesti miesten välisestä kilpailusta ja miesten välisistä hierarkioista heidän toimintansa selittäjinä. Nyt tarkastelen miehiä vallankäytön kohteina sekä kokevina olentoina, joilla on tunteita ja jotka harjoittavat aktiivista toimijuutta suhteessa heihin kohdistuviin paineisiin, Henri Hyvönen kertoo.

Suomalainen media uusintaa Hyvösen mukaan pitkäkestoista käsitystä miesten ja palkkatyön välisestä kiinteästä suhteesta. Omasta terveydestä huolehtiminen kehystetään työn sankaruudeksi.

– Haluan haastaa yksilöt ja erityisesti työelämän toimijat tuulettamaan käsityksiään miehuudesta ja miehenä olemisesta sekä puhumaan niistä vähemmän tyypittelevin ja luokittelevin tavoin.

Hyvönen muistuttaa, että miehet eivät ole yksimielinen joukko, johon voisi terveyttä edistävässä valistuksessa ja terveyshankkeissa vedota jonkin yhtenäisen mieskoodin tai miesmäisen puhetavan avulla.

– Miehet eivät enää identifioidu pelkästään miehiksi, eivätkä miehen sukupuoli-identiteetti ja asema kunniallisena, tunnustettuna miehenä välttämättä ole kaikille yhtä lailla keskeinen hyvinvoinnin ja mielekkään elämän lähde kuin ennen.

Miehet rohkaistuvat huolehtimaan hyvinvoinnistaan

Siihen, miten miehet puhuvat omasta sukupuolestaan, vaikuttaa Henri Hyvösen mukaan terapeuttinen puhe. Terapeuttisen puheen yleistyminen on seurausta psykologiaan liittyvien populaarien puhetapojen arkipäiväistymisestä ja mielenterveysongelmiin liittyvän stigman hälvenemisestä. Se rohkaisee yksilöitä huolehtimaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan ja tietoisesti muokkaamaan omia ajatusmallejaan.

– Miehet näkevät kunniallisuutta, ammattilaisuutta ja kovuutta ilmentävän, jäykän mieskuvan historiallisena painolastina ja kansallisena traumana, josta on oikeus ja velvollisuus parantua. Miesten päämääräksi nousee joustava ja muuntautumiskykyinen, sukupuoleton työntekijäkansalaisuus.

Miehet ovat kiinnostuneita terveystrendeistä, self-helpistä ja työhyvinvoinnista.

– Omasta terveydestä huolehtimisen ja miehenä olemisen välillä ei välttämättä enää havaita ideologista ristiriitaa, ja näin itsestä huolehtiminen tuntuu oikeutetulta.

Väitöksen tiedot

Live stream

Live stream passcode: 761842

FM Henri Hyvönen väittelee 19.3.2021 kello 13 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Men, Work, and Care of the Self - Hybrid Masculinities in Finnish Working Life" (Miehet, työ ja itsestä huolehtiminen: Hybridimaskuliinisuudet suomalaisessa työelämässä).

Vastaväittäjänä on Associate senior lecturer Anders Ahlbäck, Stockholm University, ja kustoksena on professori Marjut Jyrkinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Henri Hyvönen
henri.t.hyvonen@helsinki.fi
041 480 8881

Kuvat

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme