Mielen hyvinvointi ennustaa liikunta-aktiivisuutta keski-iässä
Mielen hyvinvointia kartoitettiin tutkimuksessa kolmen osa-alueen kautta: emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen. Emotionaalinen hyvinvointi kuvastaa yleistä tyytyväisyyttä elämään ja myönteisten tunteiden kokemista, psykologinen hyvinvointi elämän tarkoituksellisuuden ja itsensä toteuttamisen kokemuksia. Sosiaalinen hyvinvointi heijastaa suhteita toisiin ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskuntaan.
- Oli yllätys, että liikunta ei ennustanutkaan myöhempää mielen hyvinvointia tai koettua terveyttä, vaan mielen hyvinvointi ennusti liikuntaa. Tulos viittaisi siihen, että mielen hyvinvointi on tärkeä voimavara fyysisesti aktiivisen elämäntavan ylläpitämisessä keski-ikäisillä, kertoo tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Monipuolinen liikunta tukee hyvinvointia
Kun eri liikuntalajien yhteyttä mielen hyvinvointiin ja koettuun terveyteen tarkasteltiin tarkemmin 50-vuotiailta, havaittiin erilaisten liikuntaharrastusten tukevan mielen hyvinvoinnin eri osa-alueita. Kävely kytkeytyi psykologiseen hyvinvointiin ja luonnossa liikkuminen sosiaaliseen hyvinvointiin. Kestävyysliikunta puolestaan tuki koettua terveyttä.
- Vaikka liikunta ei tässä tutkimuksessa ennustanut myöhempää mielen hyvinvointia tai koettua terveyttä, liikuntaharrastukset tukevat sen hetkistä hyvinvointia ja terveyttä, Kekäläinen muistuttaa.
Edellä mainitut yhteydet näkyivät sekä naisilla että miehillä, mutta lisäksi luonnossa liikkumisen havaittiin kytkeytyvän sekä emotionaaliseen hyvinvointiin että koettuun terveyteen, mutta ainoastaan miehillä.
- On mahdollista, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa naisille ja miehillä erilaisia asioita. Tätä tukee myös se, että miehillä luonnossa liikkuminen oli yhteydessä kuormittavan liikunnan useuteen, kun taas naisilla ei, Kekäläinen pohtii.
Tutkimuksessa käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajilta 42- ja 50-vuotiaana (n=303) postitetun kyselylomakkeen ja haastattelun avulla koottuja tietoja. Professori Lea Pulkkinen aloitti Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa. Tutkimus on siirtynyt sittemmin Gerontologian tutkimuskeskukseen, jossa sitä johtaa tutkimusjohtaja Katja Kokko.
Artikkeli on osa Tiia Kekäläisen väitöskirjaa, ja sen kirjoittamista rahoitti Suomen Kulttuurirahasto.
Vapaasti saatavilla oleva alkuperäinen julkaisu:
Kekäläinen, T., Freund, A.M., Sipilä, S. & Kokko. K. Cross-sectional and longitudinal associations between leisure time physical activity, mental well-being and subjective health in middle adulthood. Applied Research in Quality of Life, https://doi.org/10.1007/s11482-019-09721-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Tiia Kekäläinen, 040 6522280, tiia.m.kekalainen@jyu.fi
tiedottaja Martta Walker, 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme