Mielen hyvinvointia vahvistavat toimintatavat mullistamaan nuorten valmennusta
Viime aikoina yhteiskunnallisessa keskustelussa on kannettu huolta lasten ja nuorten mielenterveyden haasteista. Lasten ja nuorten mielenterveyttä vahvistavat parhaiten ne aikuiset, jotka viettävät heidän kanssaan eniten aikaa.
Valmentajista ei tarvitse tulla mielenterveyden ammattilaisia, terapeutteja tai psykologeja. Riittää, että heillä on riittävästi taitoa, osaamista ja käytännön työkaluja tukea lasten mielenterveyden kehitystä ja kohdata heidät omana itsenään: omine tunteineen ja tarpeineen.
”Urheiluvalmentajat ja harrastusten ohjaajat ovat tärkeässä roolissa lasten ja nuorten elämässä. He toimivat esimerkkeinä ja heidän sanomisensa muistetaan pitkään vielä aikuisena”, toteaa MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeen projektipäällikkö Johannes Parkkonen.
”Se, miten valmentajat osaavat omassa roolissaan vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä vaikuttaa niin valmennettavien urheilussa menestymiseen että liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Se, miten lapsia ja nuoria valmennetaan ja ohjataan, vaikuttaa heidän kehitykseensä ja aikuiseksi kasvamiseensa, laajasti ajateltuna koko elämään.”
“Kurssi antaa itse asiassa minulle aivan uuden mallin toimia ohjaajana, tämä kurssi todellakin avaa toisaalta silmiäni uuteen ja vahvistaa entisestään sitä mitä olen/olemme ohjauksessa tehneet.” - materiaaleja pilotoiva valmentaja -
Urheiluharrastus on suuri osa monen nuoren elämää: ”Parhaimmillaan mielen hyvinvointia tukeva valmennus luo vahvan pohjan paitsi urheiluun ja liikuntaan myös elämään. ”
Valmentajat ja seuratoiminnan vapaaehtoiset voivat tukea urheilevien lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, kun heillä on riittävästi keinoja ja työkaluja siihen.
Urheilu on nuoren oma valinta
MIELI ry:n, urheiluseurojen ja valmentajien kanssa yhteistyössä kehitetyt verkkokurssit antavat eväitä valmentajille, liikunnanohjaajille ja vapaaehtoisille harrastustoimijoille tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä niin valmennuksessa kuin harrastustoiminnassakin.
Materiaalit ja verkkokurssit voivat olla hyödyksi ja iloksi myös urheilevien ja harrastavien lasten vanhemmille. Vanhempien rooli on perinteisesti ollut kolmen koon yhtälö: kannusta, kuskaa ja kustanna:
”Näiden lisäksi muistuttaisin kaikkia urheilevien lasten ja nuorten vanhempia siitä, että harrastuksessa on kyse nuoren valinnasta, jonka tulee tuottaa iloa ja lisätä voimavaroja”, Johannes Parkkonen sanoo.
Lisätietoa:
MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa
Johannes Parkkonen, projektipäällikkö, johannes.parkkonen@mieli.fi, 040 040 2130
Haastattelupyynnöt ja mediayhteydenotot:
MIELI ry:n viestintä
Jutta Kajander, jutta.kajander@mieli.fi, 0408014429
Nuori mieli urheilussa -verkkokurssien julkistuswebinaari on ma 16.5. klo 15-16. Tervetuloa:
Ilmoittautuminen ja verkkokurssien julkaisuosoite: mieli.fi/nuorimieliurheilussa
Tutustu verkkokurssiin ja Nuori mieli urheilussa -toimintatapoihin: mieli.fi/nuorimieliurheilussa
Kommentteja verkkokurssien pilotoijilta:
“Erittäin hyviä toimintatapoja valmentajille, erityisesti ladattavat materiaalit ja selkeät kysymykset auttavat varmasti (valmennus)käytännön parantamisessa.”
“PDF-tiedostot ovat loistavia valmiita julisteita, ja vanhempien infopaketti myös erittäin kätevä. “
“Tarkoituksenani on ottaa kurssin sisällöstä vinkkejä oman valmennuksen rikastamiseksi. Erityisesti valmentajan keskustelunavauksissa ja urheilijoiden pohdintatehtävissä on erittäin paljon arvokkaita ajatuksia ja aihioita, joita voin liittää harjoitusten oheen. “
“Kurssi antaa itse asiassa minulle aivan uuden mallin toimia ohjaajana, tämä kurssi todellakin avaa toisaalta silmiäni uuteen ja vahvistaa entisestään sitä mitä olen/olemme ohjauksessa tehneet.”
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme