Mielenterveyden vahvistaminen on paljon muutakin kuin palvelujärjestelmän kehittämistä

Yhteiskunnallinen mielenterveyskeskustelu on hyvin ongelmalähtöistä sekä yksilö- ja palvelukeskeistä. Tähän on toki syynsä: mielenterveysongelmien määrä on kasvanut ja palveluiden kehittämisessä vielä paljon tekemistä.
Kansainvälisen taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan jokaisella on oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä.
Ihmisoikeusnäkökulma on kuitenkin suomalaisessa mielenterveyspuheessa varsin vieras, vaikka mielenterveysoikeudet on erikseen nostettu myös osaksi kansallista mielenterveysstrategiaa.
“Hyvä mielenterveys on ihmisoikeus, jonka takaamiseen jokaiselle Suomi on sitoutunut. On korkea aika ymmärtää, että mielenterveyden vahvistaminen on paljon muutakin kuin palvelujärjestelmän kehittämistä”, Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Sanni Lehtinen vaatii.
Taataan kaikille hyvä ja mielekäs arki
Mielenterveyttä vahvistetaan ensisijaisesti ja tehokkaimmin takaamalla hyvä ja mielekäs arki jokaiselle kaikissa elämänvaiheissa iästä, perhetilanteesta tai muusta taustasta riippumatta.
Turvallinen lapsuus ja nuoruus, arvokas vanhuus, fyysinen koskemattomuus ja mielenterveyttä tukeva ympäristö sekä läheissuhteiden hyvinvoinnin tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että mielenterveys ihmisoikeutena toteutuu.
Tarvitaan myös esimerkiksi saavutettavaa koulutusta, mielenterveysosaamisen kartuttamista ja perhetilanteen huomioimista. Kun apua joskus tarvitsee, sitä on saatava ajoissa.
Inhimillinen ja kiireetön kuulluksi tulemiseen perustuva kohtaaminen on saatava palveluissa lähtökohdaksi niin ensimmäisessä kontaktissa, asiakasohjauksessa kuin kynnyksettömissä toiminnoissa.
“Vaikka jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen, sen toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kaikki päätökset vaikuttavat jollain tapaa myös mielenterveyteen, mutta tätä kokonaisvaltaisuutta ei ole vielä järjestelmätasolla ymmärretty”, Lehtinen sanoo.
Mielenterveysoikeuksien puolustaminen vaatii aktiivista työtä
Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi pitäisikin ottaa käyttöön kaikilla hallinnon tasoilla mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Toinen askel kohti muutosta parempaan on mielenterveysstrategian mielenterveysoikeuksia koskevien kirjausten toimeenpano, joka on tehtävä ripeästi ja pitkäjänteisesti. Strategian kirjauksia ovat muun muassa itsemäärämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen ja pakon käytön vähentämisen ohjelman toteuttaminen tahdosta riippumatonta hoitoa toteuttavissa sairaaloissa.
Kaikilla ihmisillä on oltava tosiasiallinen oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä hoidostaan.
Tämän lisäksi on tärkeää luoda rakenteita, velvoitteita ja keinoja, joiden avulla mielenterveysongelmien vuoksi marginalisoidut ihmisetkin voivat päästä paremmin osallisiksi työhön, opintoihin, tuettuun asumiseen, harrastuksiin ja muihin yhteiskunnan toimintoihin sekä yhteisöihin. Yksilön lisäksi on huomioitava myös läheisten tilanne.
Ihmisoikeuksien – myös mielenterveyden – puolustaminen vaatii aktiivista työtä, kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja konkreettisia muutoksia yhteiskunnallisissa järjestelmissä.
Vain siten voimme nousta mielenterveyskriisistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Lehtinen
Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
+358 40 131 9864
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki
+358 40 192 95 04http://www.mielenterveyspooli.fi
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä. Mielenterveyspooli tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Aija Salosta Mielenterveyspoolin ensimmäinen pääsihteeri7.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Mielenterveyspoolin pääsihteeriksi on valittu valtiotieteiden maisteri Aija Salo. Hän toteuttaa mielenterveysjärjestöjen yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Salo aloitti tehtävässä 1.3.
Hoitotakuu ilman Terapiatakuuta on tynkä16.12.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys hoitotakuusta ei toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveyspooli vaatii Terapiatakuun tavoitteiden kirjaamista terveydenhuoltolakiin.
Terapiatakuun mukainen hoito ei saa olla riippuvainen lääkehoidosta1.12.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kokemus lääkkeettömästä hoidosta parhaana hoitomuotona kyseenalaistetaan usein terveydenhuollossa. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että ihmisen mielenterveysongelmia ja motivaatiota kuntoutua vähätellään, eikä hän pääse riittävän psykososiaalisen keskusteluavun piiriin.
Henkisen toipumisen suunnitelma vahvistamaan mielenterveyttä18.3.2021 09:55:26 EET | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan koronakriisin korostamisen lisäksi nyt tarvitaan kriisistä selviytymistä vahvistavia toimia, joilla voidaan luoda uskoa ja toivoa jokaisen suomalaisen omiin voimavaroihin.
Järjestöt vaativat pysyviä investointeja mielenterveyteen12.3.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Mielenterveyspooli esittää, että hallituksen puoliväliriihessä tehdään päätökset Terapiatakuusta, maksuttomasta psykoterapeuttikoulutuksesta ja mielenterveysstrategian toimeenpanon rahoituksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme