Mielenterveyspooli

Mielenterveyden vahvistamisen työllisyyspaketti: vaikutukset jopa 9500 uutta työllistä

Jaa

Mielenterveyspooli esittää hallitukselle kansalaisten mielenterveyden vahvistamiseksi tutkimusnäyttöön perustuvia toimia, joilla se voi vahvistaa työllisyyden edellytyksiä kestävällä tavalla.

Tänään alkavassa budjettiriihessä pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus etsii työllisyyskeinoja. Tavoitteena on luoda edellytykset 30 000 päätösperäisen työpaikan luomiselle sekä asettaa hallituskaudelle uusi, nykyistä 60 000:ta suurempi työllisyystavoite.

Keskustelu työllisyyden vahvistamisesta on keskittynyt lähinnä erilaisiin sosiaaliturvaan liittyviin ratkaisuihin. Mielenterveyden vahvistamisen työllisyyspaketilla on mahdollisuus edistää työllisyyttä noin 9500 työllisellä vuositasolla.

Suomessa tarvitaan nyt muutos, jossa voimavaroja suunnataan mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tarvitsemme resursseja myös terveys- ja sosiaalipalveluiden perustasolla järjestettävään psykososiaaliseen hoitoon, jossa samalla varmistetaan hoidon nopea saatavuus selvästi suuremmalle joukolle kuin nykyisin.

Mielenterveyspoolin mielenterveyden vahvistamisen työllisyyspaketti

1. Mielenterveyttä edistävään työhön panostaminen

Mielenterveyttä edistävä työ ja häiriöiden ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavaa. Ongelmien syventymisestä ja niiden korjaamisesta syntyy yhteiskunnallisesti suuret kustannukset. Siksi ennakointi sekä investointi tulevaisuuteen on entistä tärkeämpää.

Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja muut työelämäkustannukset vähenevät.

Ehdotetut toimet:

  • Edistetään mielen hyvinvointia työpaikoilla ja ehkäistään psykososiaalista rasitusta työelämässä sekä tuetaan paluuta työelämään työn muokkauksen keinoin. Näin voidaan vähentää mielenterveysperusteisia sairauslomia ja syrjäytymistä työelämästä. Tuodaan mielenterveyden ensiapukurssit työpaikoille, lisätään työntekijöiden ja työnantajien ymmärrystä mielenterveydestä, vahvistetaan samalla työntekijöiden mielenterveystaitoja sekä luodaan työhyvinvointia.
  • Parannetaan mielenterveyspalvelujen käytettävyyttä ja saatavuutta. Vain murto-osa masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on saanut laadukasta, tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa. Oikea-aikaisella tuella ja hoidolla noin puolet masennustiloista olisi ehkäistävissä. Taataan kynnyksetön pääsy mielenterveysapuun erityisesti nuorille. Tarvitaan lisää terveydenhoitajia, kuraattoreja ja psykologeja opiskeluhuoltoon sekä walk-in-poliklinikoita nuorille, jotka eivät ole koulussa tai eivät muusta syystä hoida siellä mielenterveyteen liittyviä palvelutarpeitaan.
  • Turvataan läheisten ja omaisten hyvinvointi ja työkyky perusterveydenhuollossa. Perheenjäsenen tai läheisen sairastuminen kuormittaa. Omaisten tukeminen on jäänyt lähes täysin vertaistuen ja järjestöjen harteille.

Työllisyysvaikutukset

Näillä keinoilla on mahdollista ennaltaehkäistä jopa puolet mielenterveyssyistä johtuvista työkyvyttömyyseläköitymisistä. Eduskunnan tietopalvelu on Vihreän eduskuntaryhmän pyynnöstä laskenut, että tämä tarkoittaisi noin 1000 työllisen lisäystä vuositasolla.

2. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen perustasolla - Terapiatakuun toteuttaminen

Mielenterveyspalvelujen Terapiatakuu takaisi kaikille sitä tarvitseville nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Terapiatakuu kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Hoidon alkamiseksi ei tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia. Psykososiaaliset lyhytinterventiot ovat tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava hoito, jota muista hoitomuodoista poiketen ei ole riittävästi tarjolla julkisissa terveyspalveluissa. Psykososiaalisella interventiolla tarkoitetaan mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa lyhytpsykoterapiaa tai muuta soveltuvaa psykososiaalista hoitomenetelmää.

Noin 2 prosenttia väestöstä on vuosittain psykoterapian tarpeessa. Tämä tarkoittaa noin 125 000 lyhytterapiajaksoa vuodessa. Jakso tarkoittaa keskimäärin 6-7 käyntiä, vähintään yksi ja korkeintaan 20 käyntiä. Noin puolet psykoterapia-asiakkaista tulee hyötymään siitä merkittävästi.

Terapiatakuun toteuttaminen vaatii noin 800 henkilötyövuotta. Näistä noin 300 löytyy jo olemassa olevista terveydenhuollon resursseista tehtäväsiirroilla. Noin 500 uuden työntekijän palkkaaminen tai palvelun hankkiminen esimerkiksi asiakasetelillä maksaa noin 30 miljoona euroa mukaan lukien oheiskustannukset (60 000 €/htv). Lisäksi psykoterapiakoulutukseen sekä täydennys- ja menetelmäkoulutukseen tulee alkuvaiheessa varata noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Työllisyysvaikutukset

Arviolta 6 prosenttia hoidettavista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista siirtyy lyhytpsykoterapian ansiosta etuuksien piiristä työelämään. Siten peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito tai esimerkiksi lyhytpsykoterapia siirtäisi arviolta noin 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään vuositasolla. Vaikutus olisi voimakkain Terapiatakuun ensimmäisinä vuosina ja tasaantuu sen jälkeen jonkin verran.

3. IPS (Individual Placement and Support) -Sijoita ja valmenna –työhönvalmennukseen perustuvan mallin käyttöönotto  mielenterveys- ja päihdekuntoutujien työllistämiseksi

Tällä hetkellä Suomessa on yli 100 000 henkilöä mielenterveysperusteisella työkyvyttömyyseläkkeellä (lukuun on laskettu mukaan työeläkkeellä sekä kansaneläkkeellä olevat). Enemmistö heistä toivoo työllistyvänsä edes osa-aikaisesti.

IPS (Individual Placement and Support) -Sijoita ja valmenna –työhönvalmennus on tutkimusnäyttöön perustuva malli mielenterveys-ja päihdekuntoutujien työllistämiseksi. Sen keskeisenä tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön.

IPS-toiminta noudattaa kansainvälisiä standardeja, jotka perustuvat ns. tuetun työllistymisen (Supported Employment) menetelmäkokonaisuuteen. IPS-toimintamallissa työhönvalmentajat etsivät asiakkaille työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta ja tukevat heitä työllistymisen eri vaiheissa. Mallissa työhönvalmennus toteutuu työpaikalla.

Keskeistä mallissa on myös pyrkimys välttää mielenterveys- tai riippuvuushäiriötä sairastavan tarpeeton lokeroiminen kuntoutujaksi. Lähtökohtana on ajatus, että siirtyminen työelämään ei vaadi parantumista, vaan kuntoutuminen tapahtuu tuettuna normaalin työelämän kontekstissa. IPS-mallin on kansainvälisesti todettu kustannuksiltaan vastaavan perinteisen ammatillisen kuntoutuksen kustannuksia mutta työllistävän tehokkaammin ja tuottavan parempaa elämänlaatua.

Esimerkiksi asiakaslähtöinen, kansainvälisten standardien ohjaama klubitalotoiminta tarjoaa työllistymiseen yksilöllisen tuen lisäksi tärkeää yhteisöllistä tukea. Klubitalomallin vahvuus on myös siinä, että se tarjoaa työpainotteista päiväohjelmaa ja siirtymätyökokeiluja työpaikoilla niille kuntoutujille joiden työkyky ei vielä ole riittävä IPS-mallin mukaiseen työelämäosallisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä päättyi 31.7.2020 valtionavustushaku, jossa oli haettavana 5 miljoonaa euroa niiden käytänteiden mallintamiseksi, joilla IPS-malli voidaan toteuttaa psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna.

IPS-malli on Suomessa nopeastikin otettavissa käyttöön osana psykiatrisen hoidon palvelutarjontaa, joka toteutetaan yhteistyössä TE-palveluiden ja Ohjaamoiden kanssa. Niille työhönvalmentajille jotka eivät tunne toimintamallia riittävästi, tulee järjestää täydennyskoulutusta toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa nopeasti valtionavustuksilla toteutettavien hankkeiden rinnalla.

Työllisyysvaikutukset

Vaikuttavuustutkimusten mukaan on arvioitavissa, että yksi työhönvalmentaja voi vuoden aikana tukea noin 30 mielenterveyskuntoutujan työelämään sijoittumista, joka johtaa noin 15 henkilön työllistymiseen. Näin ollen yhden työllistymisen kustannus on noin 5000 euroa. Ohjaamalla 5 miljoonaa euroa sairaanhoitopiirien IPS-toiminnan kehittämiseen, voidaan työllistää arviolta noin 1000 henkilöä vuositasolla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
050 363 9920
etunimi@sukunimi@mtkl.fi

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja (Työllisyyspaketin vaikutukset ja tutkimukset)
040 065 9101
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Tietoja julkaisijasta

Mielenterveyspooli
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

+358 40 828 6553http://www.mielenterveyspooli.fi

Mielenterveyspoolin muodostavat 34 suomalaista mielenterveysjärjestöä. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Hankkeessa tavoitellaan väestön mielenterveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, mielenterveysongelmien stigmaa vähentävää julkista keskustelua ja mielenterveysvaikutusten arvioimista kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme