Mielenterveyshoidossa mahdollisuus historialliseen askeleeseen
Mielenterveysongelmat ovat Suomessa keskeisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin. Ne ovat myös nuorten merkittävin terveysongelma. OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmista aiheutuu suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset.
Valtioneuvoston julkaisema alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma nostaakin mielenterveyden keskiöön. EU:lta saatavaa tukipakettia hallitus aikoo kohdentaa mm. hoitotakuun edistämiseen, mielenterveyteen liittyvän hoitovelan purkamiseen, digitaalisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen ja psykososiaalisen tuen saatavuuden parantamiseen.
”Kaikki ovat linjassa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen kanssa, joka ylitti 50 000 allekirjoittajan rajan ja odottaa eduskunnan käsittelyä. Toteutuessaan tämä kokonaisuus siirtäisi suomalaisten terveyspalvelut täysin uudelle aikakaudelle”, sanoo kehitysjohtaja ja psykiatri Kristian Wahlbeck MIELI ry:stä.
”Samaa kokoluokkaa oleva muutos nähtiin viimeksi 90-luvulla, kun terveyskeskuksissa alettiin hoitamaan masennusta laajamittaisesti. Tämä johtikin siihen, että itsemurhien määrä väheni merkittävästi. Nyt on aika ottaa seuraava askel: apua ei tarvitsisi odottaa enää kohtuuttomaan kauan ja lääkehoidon rinnalle saadaan yhä enemmän keskusteluapua tarjolle. Tämä uudistus tulee näkymään laajoina positiivisina vaikutuksina sekä julkisessa taloudessa että ihmisten työkyvyssä ja hyvinvoinnissa.”
HUS:in johdolla on jo käynnistetty Terapiat etulinjaan -hanke, joka tarjoaa sote-uudistuksessa syntyville hyvinvointialueille välineitä toteuttaa Terapiatakuu käytännössä. Päätösten toimeenpanoa on siis jo valmisteltu laajasti.
”Psykoterapiakoulutuksen muuttaminen maksuttomaksi olisi vielä johdonmukainen toimi hallitukselta tässä tilanteessa. Uudistuksia hyödyttäisi, jos koulutettuja psykoterapeutteja olisi enemmän saatavilla. Tämä olisi taloudellisesti katsottuna pieni investointi, josta hallitus voisi hyvin päättää jo kevään budjettiriihessä.”
Valtioneuvoston julkaisema ”Suomen kestävän kasvun ohjelma – alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma” on luettavissa täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristian Wahlbeck, kehitysjohtaja
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mieli.fi
Meri Larivaara, johtaja
+358 44 534 0152
meri.larivaara@mieli.fi
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme