Mielenterveystabut on rikottu työpaikoilla – edelläkävijät ottavat jo käyttöön matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalveluita

On nykyaikaa puhua mielenterveydestä. Mielenterveysdiagnoosien määrä on kasvussa, mikä ei tarkoita pelkästään sitä, että ongelmien määrä olisi kasvanut, vaan kertoo myös siitä, että apua osataan hakea varhaisemmassa vaiheessa.

- Mielenterveyden ongelmista puhuminen on arkipäiväistymässä. Nuoret ovat edelläkävijöitä, heille ei ole enää niin noloa puhua aiheesta. Julkkikset näyttävät esimerkkiä puhumalla mediassa omista kokemuksistaan. Stigmaa kuitenkin edelleen on ja paljon tehtävää, jotta mielenterveys koettaisi normaaliksi osaksi terveyttä, kuvailee johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta.

Jopa joka neljäs työikäinen kärsii uupumusoireista, ja vakavasti uupuneita on 2-3 prosenttia. Alle 40-vuotiailla suomalaisnaisilla masennus, stressioireet ja ahdistuneisuus ovat yleisimpiä lääkärikäynnin ja sairauspoissaolon syitä.*

- Työnantajien on järkevää panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, sillä sairauspoissaolojen kustannukset ovat kasvaneet – vakavien mielenterveysongelmien vuoksi ollaan pitkään pois töistä, mutta kun tuetaan työntekijää ajoissa, työnantaja säästää poissaolokustannuksista. Mielen hyvinvointi ei ole vakio, vaan se voi notkahdella kuten muukin terveys ja vaikuttaa työkykyyn, Tuija Turunen sanoo.

Diakonissalaitoksella mielenterveydestä huolehtiminen on arkea

Helsingin Diakonissalaitoksella mielenterveystabuja on tietoisesti murrettu.

- Teemme töitä vaikeassa asemassa olevien ihmisten kanssa ja työ on usein kuormittavaa. On tärkeää, että työyhteisössä on avoin ilmapiiri ja työntekijää kannustetaan hakemaan apua työterveydestä matalalla kynnyksellä, Diakonissalaitoksen henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen kuvailee.

Diakonissalaitoksella on tehty linjaus, että varhaisen välittämisen lisäksi työntekijän hyvinvointia halutaan tukea kokonaisvaltaisesti. Siksi työntekijöiden käytössä on kattavat ennaltaehkäisevät ja hoidolliset työterveyden palvelut myös mielen hyvinvoinnin osalta.

- Meillä on esimerkiksi lyhytpsykoterapiaa työnantajan kustantamana. Lyhytpsykoterapia tutkitusti sekä parantaa toimintakykyä että vähentää psyykkisiä oireita, kertoo Rautiainen, joka on itsekin psykoterapeutti ja tutkinut terapian vaikuttavuutta.

Lisäksi Diakonissalaitoksella on panostettu digitaalisiin matalan kynnyksen palveluihin, jotka kannustavat työntekijää itseään pitämään aktiivisesti huolta omasta hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi Terveystalon mielen hyvinvoinnin digipalvelut Mielen chat ja Mielen sparri otettiin käyttöön syksyllä.

- Henkilöstön hyvinvointi on työantajan ja henkilöstön yhteinen asia. Helposti paikasta riippumatta saatavilla olevat digitaaliset palvelut kannustavat ihmisiä huolehtimaan itsestään. Sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisten on muistettava huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksavat auttaa muita, Rautiainen sanoo.

Panostuksen hyödyt ovat selvät

Miksi jotkut työnantajat ovat ryhtyneet panostamaan entistä laajemmin työntekijöiden hyvinvointiin? Taustalla on ensinnäkin kustannukset. Sairauspoissaolot ovat työnantajille kalliita. Esimerkiksi vuonna 2017 mielenterveysongelmat maksoivat yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa Terveystalossa asioineiden potilaiden työnantajille yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa.* Mielenterveyden ongelmat ovat toiseksi suurin sairauspoissaolojen syy.

Lisäksi työterveyspalveluissa on alettu painottaa sairauksien hoitamisen sijasta enemmän ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia palveluita.

- Kaikkia mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa. Ne pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja pitämään sairauslomat lyhyinä, sillä työ on kuntouttavaa toimintaa ja arjen rutiinit auttavat voimaan hyvin. Kaikista mielenterveyden ongelmista ei parannu kokonaan, mutta niiden kanssa voi oppia elämään hyvää ja onnellista elämää, Tuija Turunen sanoo.

- Tärkein motivaatio omasta itsestä huolehtimiseen lähtee työntekijästä itsestään. Hyvinvoiva työntekijä on paras työntekijä. Työnantajana näillä ennaltaehkäisevillä palveluilla tuemme sekä työntekijän että koko työyhteisön hyvinvointia, sanoo Diakonissalaitoksen Mari Rautiainen.

* Terveystalon potilastietorekisteri

Näin murrat mielenterveyden tabuja

1. Kysy rohkeasti mitä ystävälle, työkaverille tai kumppanille oikeasti kuuluu ja odota vastausta rauhassa. Yleinen vastaus on ”ihan hyvää”, mutta kuuntelemalla annat mahdollisuuden kertoa kaikenlaiset kuulumiset, myös sen, että ei ehkä menekään ihan hyvin.
2. Salli itsellesi ja läheisillesi se, että kaikkien mieli on joskus koetuksella.
3. Kerro avoimesti, jos olet hakenut ja saanut apua. Huomaat, että moni muukin on ollut vastaavassa tilanteessa.
4. Jaa omia kokemuksiasi siitä, miten huolehdit omasta jaksamisestasi. Saatat inspiroida muita!