Mielenterveyttä rakennetaan vahvoilla peruspalveluilla

Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto kokoontuu 12.11.2022 syyskokoukseen uusien hyvinvointialueiden valmistautuessa ottamaan vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja eduskuntavaalien lähestyessä. Valtuuston kokouksen yhteydessä julkistettiin Psykologiliiton kattavat tavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.

Kaikille tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin hyvinvointialueilla

Eduskunnan ja hyvinvointialueiden on yhdessä turvattava laadukkaiden, moniammatillisten mielenterveyspalveluiden saatavuus lähellä ihmisten arkea. Mielenterveyden ongelmien juurisyyt ovat kompleksisia, joten palveluissa on oltava asiantuntemusta huomioida ihmisen kokonaistilanne. Psykologeja tarvitaan osaksi sote-keskusten moniammatillisia tiimejä ja psykologin luo tulee päästä ilman lähetettä.

Psykologiliitto kannattaa mielenterveyshäiriöiden hoidossa porrasteista hoitomallia, jossa asiakas ohjataan kattavan hoidon tarpeen arvion pohjalta saamaan oikea-aikaisesti juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelua ilman tarpeettomia pullonkauloja ja viivettä. Mikäli tilanne sitä vaatii, hoitoa on jatkettava saumattomasti erikoissairaanhoidossa tai Kelan korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa.

Hyvinvointialueet pystyvät toteuttamaan toimivat mielenterveyspalvelut vain, jos niillä on riittävä rahoitus. Hyvinvointialueille siirtyvät myös perusopetuksen sekä toisen asteen oppilas- ja opiskeluhuolto. Siirtymän sujuvuutta sekä rahoituksen riittävyyttä ja kohdistumista mielenterveyspalveluihin tulee valvoa.

Ennaltaehkäisy on parasta mielenterveydelle

Mielenterveydessä kaikkein vaikuttavimpaan tulokseen päästään ennaltaehkäisemällä ongelmia. Erityisesti työ lasten parissa tukee kasvua ja kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Tällä hetkellä lapsen mahdollisuus saada psykologin tukea tyypillisessä arkiympäristössään, varhaiskasvatuksessa, kuitenkin vaihtelee asuinpaikan mukaan. Varhaiskasvatuslakiin on kirjattava, että varhaiskasvatuksen perushenkilöstöön kuuluu psykologi, jonka ensisijainen tehtävä on varhaiskasvatuksen muiden ammattilaisten konsultointi ja tukeminen sekä suunnittelu- ja kehitystehtävät. Jokaisessa kunnassa tulisi olla ainakin yksi varhaiskasvatuksen psykologi. 

Mielenterveysongelmat ovat nousseet niin opintojen etenemisen esteeksi kuin työurien suurimmaksi uhaksi Suomessa. Korkeakouluissa opintopsykologin tehtävä on kiinnittää erityistä huomiota opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuten opiskelijan voimavaroihin ja opiskelutaitoihin sekä opiskeluympäristöön ja -yhteisöön. Samoin työterveyshuollossa tarvitaan psykologin ymmärrystä työkyvyn kokonaisuudesta ja asiantuntemusta toteuttaa työkykyä tukevia toimenpiteitä esihenkilöiden kanssa. Opiskelijoiden ja työikäisten mielenterveyden ylläpitämisen ja mielenterveysongelmien oikea-aikaisen ja tehokkaan ennaltaehkäisyn varmistamiseksi tarvitaan lakimuutoksia. Korkeakoulujen opintopsykologit tulee määritellä lakisääteisiksi, jotta palveluja on tasavertaisesti ja riittävästi kaikkien korkeakouluopiskelijoiden saatavilla. Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi, jolloin työntekijä pääsee käyttämään psykologin palveluja matalalla kynnyksellä ilman lähetettä. 

Suomalaisten ikääntyessä on varmistettava, että elämän muutoskohdissa iäkkäillä on saatavilla psyykkistä tukea matalalla kynnyksellä. Hyvinvointialueilla tulee olla käytössään vanhuuden psykologiaan liittyvää osaamista palveluiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön sekä muiden ammattiryhmien konsultaatioon.

Koulutusta kehittämällä osaavaa työvoimaa

Psykologien osaamiselle on valtava tarve. Koulutuspaikkoja onkin lisätty jo tuntuvasti, mutta psykologien valmistumista viivästyttää pula harjoittelupaikoista. Valtion tulisi kattaa psykologien maisteriopintoihin kuuluvan harjoittelun rahoitus, jotta kulut eivät estäisi harjoittelijoiden vastaanottamista erityisesti julkisella sektorilla. Näin uusien psykologien valmistuminen ei viivästyisi harjoittelupaikan puutteen takia.

Psykologian erityisasiantuntijoiden saatavuuden kannalta on tarpeen muuttaa psykologien nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset opiskelijalle maksuttomiksi, samaan tapaan kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen. Erikoispsykologikoulutuksen voi käydä esimerkiksi neuropsykologian, kliinisen mielenterveyspsykologian tai työ- ja organisaatiopsykologian alalta.

Psykologiliitto parantaisi psykoterapeuttisten hoitojen saatavuutta muuttamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi. Perustason koulutus antaisi valmiudet lyhytinterventioihin, joille on suuri tarve perustason mielenterveyspalveluissa. Ylempi taso vastaisi nykyistä psykoterapeuttikoulutusta, ja lisäksi olisi edelleen kouluttajapsykoterapeutin koulutus. Psykoterapian perustason pätevyys myönnettäisiin jatkossa automaattisesti perustutkinnon suorittaneille psykologeille, joiden tutkintoon opinnot sisältyvät. Muut soveltuvat ammattiryhmät voisivat suorittaa perustason opinnot joko osana koulutustaan tai lisä- tai täydennyskoulutuksena. Lisäksi siirtymävaiheessa on tunnustettava aikaisemmin hankittu osaaminen.

Lue lisää tavoitteiden taustoista ja siitä, mitä ehdotukset maksaisivat.