Miespuolisilla koiranomistajilla muita enemmän tyypin 2 diabetesta
Tiedetään, että fyysinen aktivisuus, painonhallinta ja mielen hyvinvointi vähentävät perimän ohella tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kun verensokeri on koholla, mutta liikunta ei maistu, on diabeteshoitajilla ja lääkäreillä tapana kannustaa koiranhankintaan. Taustalla on ajatus, että koira pitäisi isäntänsä tai emäntänsä liikkeessä.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen yhteys elämänmittaisella koiranomistajuudella on tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen. Ilmeni, että luulo ei ole tässäkään asiassa tiedon väärti.
”Tutkimuksen tulos yllätti meidät, sillä oletimme koiranomistajuuden suojaavan tyypin 2 diabetekselta. Henkilöillä, jotka omistivat tutkimushetkellä koiran, oli jopa enemmän tyypin 2 diabetesta”, HUSin koulutusylilääkäri ja diabetologi Merja Laine kertoo.
Kohorttitutkimuksessa oli mukana 731 vuosina 1934 ja 1944 syntynyttä henkilöä, joista noin puolet naisia ja puolet miehiä. Peräti 53 prosentilla tutkimuksen henkilöistä oli ollut jossakin elämänsä vaiheessa koira ja 71-vuotiaista 13 prosentilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Tutkimusajankohtana koiranomistajista 19 prosentilla oli tyypin 2 diabetes, ja ei-koiranomistajista 12 prosentilla.
Koiran omistaja ei elä terveellisemmin
Koiranomistajuus ei siis suojannutkaan tyypin 2 diabetekselta. Miehillä, joilla tutkimushetkellä oli koira, todettiin tyypin 2 diabetesta useammin kuin niillä miehillä, joilla ei ollut koiraa. Naisten diabeteksella ja koiranomistajuudella ei sen sijaan ilmennyt minkäänlaista yhteyttä, eikä liioin sillä, missä elämänvaiheessa koira oli olemassa.
Tutkimuksesta ei selvinnyt, miksi ja missä elämänvaiheessa koira hankittiin suhteessa tyypin 2 diabeteksen ilmenemiseen. Avoimeksi jäi myös se, ketkä henkilöistä ulkoiluttivat itse koiraansa ja minkä rotuisia koiria he omistivat. Tuloksia arvioitaessa tulee Merja Laineen mukaan myös muistaa, että vuosikymmenten aikana ovat koirien tehtävät kotitalouksissa muuttuneet.
”Koiran omistajuus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös ulkoiluttaa koiraa. Koira saattaa olla esimerkiksi vahtikoira, jota ulkoilutetaan harvemmin. Taustalla voi myös olla sellainen inhimillinen piirre, että koiranomistaja palkitsee itseään epäterveellisillä herkuilla ulkoiluttamisen jälkeen”, Merja Laine sanoo.
Terveydenhuollon henkilökunta saattaa suosittaa koiranhankkimista, jos potilas ei harrasta tarpeeksi liikuntaa tai hänellä on merkkejä diabeteksesta. Tällöin koiranomistajiksi päätyy enemmän tyypin 2 diabetesta sairastavia tai suuren diabetesriskin henkilöitä.
”Terveydenhuollossa tulisi siis muistaa, että kaikkia tulee kannustaa liikuntaan, myös koiran omistajia.”
Tehty tutkimus on osa professori Johan Erikssonin johtamaa laajaa Helsingin syntymäkohorttitutkimusta, jossa selvitetään, mikä vaikutus lapsen ensimmäisillä yhdeksällä kuukaudella on myöhempään terveyteen. Tässä tutkimuksessa tutkittavilta tiedusteltiin, onko heillä ollut koira ja missä elämänvaiheessa. Lisäksi selvitettiin henkilöiden terveydentila, sosioekonominen status, tupakointi, vapaa-ajan liikunta ja krooniset sairaudet.
Samasta aineistosta on filosofian tohtori Niko Wasenius aiemmin näyttänyt toteen, että tällä hetkellä koiran omistavat harrastavat enemmän kuntoliikuntaa kuin muut. Itseilmoitetun liikunnan määrä alkaa lisääntyä noin 40-vuotiaasta eteen päin. Tutkijoilla on jatkossa aikomus kartoittaa, onko kivun kokemisella eroa koiran omistajien ja ei-omistajien välillä.
Teksti: Teija Riikola
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Yhteyshenkilöt
Koulutusylilääkäri Merja Laine
merja.laine@hus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Förebyggande av RS-virusinfektioner hos småbarn är under uppstart17.9.2024 09:07:30 EEST | Tiedote
I Finland kommer man i oktober–november att börja ge en ny slags antikropp, det vill säga nirsevimab som utvecklats mot RS-virus, till spädbarn under tre månader och barn under ett år som hör till en riskgrupp för allvarlig RS-virusinfektion. Målet med den är att förebygga största delen av fallen med allvarlig sjukdom hos och sjukhusvård av spädbarn till följd av RS-virus.
Pienten lasten RS-virusinfektioiden ehkäisy on alkamassa17.9.2024 09:07:30 EEST | Tiedote
Suomessa on loka-marraskuussa alkamassa RS-virusta vastaan kehitetyn uudenlaisen vasta-aineen eli nirsevimabin antaminen alle 3 kuukauden ikäisille vauvoille ja vakavan RSV-infektion riskiryhmiin kuuluville alle 1-vuotiaille lapsille. Sen tavoitteena on ehkäistä suurin osa RS-viruksen aiheuttamista imeväisikäisten vakavista sairastumisista ja sairaalahoidoista.
Antalet korrigerande operationer av näthinneavlossning ökar6.9.2024 09:08:15 EEST | Tiedote
Antalet akuta korrigerande operationer av näthinneavlossning vid HUS under veckoslut har ökat med över 60 procent under de senaste tio åren. Ökningen är ett resultat av den åldrande befolkningen, ett ökat antal starroperationer samt de allt vanligare linsoperationerna på grund av ålderssynthet.
Verkkokalvon irtauman korjausleikkaukset kasvussa6.9.2024 09:08:15 EEST | Tiedote
HUSissa viikonloppuisin tehtävien kiireellisten verkkokalvoirtauman korjausleikkausten määrä on kasvanut yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen, lisääntyneet kaihileikkaukset sekä yleistyneet ikänäön vuoksi tehtävät linssileikkaukset.
HUS har beredskap för mpox-smitta3.9.2024 12:59:50 EEST | Tiedote
Inom HUS har man förberett sig på att undersöka och behandla patienter som drabbats av mpox, det vill säga apkoppor. HUS laboratorium har vid behov beredskap att analysera mpox-prov från hela landet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme