Miljardit twiitit todistavat: somekuplat ja kaikukammiot ovat todellisia
Yli 2,7 miljardia vuosina 2009–2016 kirjoitettua twiittiä analysoinut tutkimus vahvistaa, että Twitter-käyttäjät altistuvat eniten omien poliittisten mielipiteidensä mukaisille näkemyksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ”kaikukammioiden” viestien sisältöjä että verkostoja, joista kammiot muodostuvat. Twitterissä tuotettu ja kulutettu poliittinen sisältö havaittiin erittäin yhdenmukaisesti värittyneeksi. Toisin sanoen, kaikukammiot ja poliittisten kantojen ympärille muodostuvat kuplat ovat Twitterissä hyvin todellisia.
”Kaikukammio syntyy, jos Twitter-käyttäjien lukema sisältö on poliittisesti samaan suuntaan kallellaan kuin heidän itse jakamansa sisältö. Mielipide kaikuu samanlaisena takaisin: muut käyttäjät ympäröivässä sosiaalisessa verkostossa jakavat samaa mielipidettä”, kertoo professori Aristides Gionis Aalto-yliopistosta.
Tutkimuksessa on tunnistettu kolmenlaisia Twitterin käyttäjärooleja. Puolueelliset käyttäjät sekä kuluttavat että tuottavat näkökannoiltaan yksipuolista sisältöä ja nauttivat suurta suosiota. He ovat sekä keskeisiä omassa verkostossaan että twiittaavat verkostoa kiinnostavaa sisältöä.
Portinvartijoilla on tärkeä merkitys kaikukammioiden muodostumisessa, koska he kuluttavat erilaisia sisältöjä, mutta tuottavat vain yhtä poliittista näkökantaa puoltavaa sisältöä.
Puolueettomat käyttäjät taas tuottavat sisältöä molemmin puolin poliittisia kuiluja ja pyrkivät yhdistämään erimielisiä kaikukammioita. Puolueettomien käyttäjien oma verkosto ei kuitenkaan arvosta heitä yhtä paljon kuin vain yhtä kantaa rummuttavien verkostot omia käyttäjiään.
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Qatar Computing Research Instituten tutkijat ovat luoneet koneoppimisalgoritmeja, joiden avulla he ovat ennustaneet käyttäjien rooleja erilaisissa datajoukoissa. He pystyivät päättelemään twiittien ja verkostojen rakenteen perusteella puolueellisen käyttäjän lähes 80 prosentin ja portinvartijan 70 prosentin tarkkuudella.
”Portinvartijat ovat pieniä käyttäjäryhmiä, jotka ovat keskimääräistä keskeisempiä omissa verkostoissaan. Portinvartijoiden seuraamat käyttäjät eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa, vaan edustavat keskenään vastakkaisia näkemyksiä. Löytämällä ja tuomalla portinvartijoita yhteen voisi levittää tietoa poliittisten kuilujen molemmille puolille, mutta heitä on hankalampaa tunnistaa kuin vahvasti puolueellisia käyttäjiä”, kertoo tutkijatohtori Kiran Garimella, joka työskentelee tällä hetkellä École polytechnique fédérale de Lausannessa (EPFL).
Kahden vastakkaisen poliittisen näkemyksen välittämisen ja puolueettomuuden seurauksia on nyt tutkittu ensimmäistä kertaa sosiaalisissa verkostoissa koneoppimisen menetelmin. Molempia kantoja myötäilevien ja ymmärtävien mielipiteiden ilmaisemisella Twitterissä on hintansa, joka verottaa esimerkiksi käyttäjän asemaa ja arvostusta omassa verkostossaan, yhteyksien määrää muihin käyttäjiin ja twiittien saamaa kannatusta ja huomiota.
”Toisin sanoen puolueettomien käyttäjien tuottama sisältö saa vähemmän huomiota muilta käyttäjiltä, ja heidän twiittejään jaetaan vähemmän”, selittää professori Michael Mathioudakis Helsingin yliopistosta.
Tutkijat pyrkivät poistamaan analysoimistaan datajoukoista botit eli tilit, joiden takana ei ole ihmistä. Se onnistui varmistamalla, että tutkitut tilit ovat vähintään vuoden vanhoja tietojen keräämishetkellä, ja esimerkiksi jättämällä huomiotta tilit, joilla on epäilyttävän paljon seuraajia.
“Halusimme ymmärtää kaikukammioiden rakentumista ja Twitter-käyttäjien eri roolien merkitystä kammioiden synnyssä ja ylläpitämisessä. Olemme käyttäneet siihen nyt ennennäkemättömän suurta aineistoa”, Garimella lisää.
”Työmme motivaationa on ymmärtää miten sosiaalisen median käyttäjät näkevät maailman Twitter-virtansa läpi. Aiomme seuraavaksi tarkastella yhä tarkemmin erilaisia käyttäjärooleja Twitterissä ja sitä, millaiset käyttäjät muovaavat poliittisia debatteja verkossa – ja miten”, Mathioudakis kertoo.
Tutkimus esiteltiin ensi kerran tämän vuoden International Web Conference WWW2018:ssa Lyonissa tiistaina 25.4.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aristides Gionis
Professori, Aalto-yliopisto
aristides.gionis@aalto.fi
puh. 050 430 1651
Twitter: @gionis
Kiran Garimella
Tutkijatohtori, EPFL Lausanne
kiran.garimella@aalto.fi
Twitter: @gvrkiran
Michael Mathioudakis
Professori, Helsingin yliopisto
michael.mathioudakis@helsinki.fi
Twitter: @mmathioudakis
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme