Miljardit twiitit todistavat: somekuplat ja kaikukammiot ovat todellisia
24.4.2018 13:27:59 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Yli 2,7 miljardia vuosina 2009–2016 kirjoitettua twiittiä analysoinut tutkimus vahvistaa, että Twitter-käyttäjät altistuvat eniten omien poliittisten mielipiteidensä mukaisille näkemyksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ”kaikukammioiden” viestien sisältöjä että verkostoja, joista kammiot muodostuvat. Twitterissä tuotettu ja kulutettu poliittinen sisältö havaittiin erittäin yhdenmukaisesti värittyneeksi. Toisin sanoen, kaikukammiot ja poliittisten kantojen ympärille muodostuvat kuplat ovat Twitterissä hyvin todellisia.
”Kaikukammio syntyy, jos Twitter-käyttäjien lukema sisältö on poliittisesti samaan suuntaan kallellaan kuin heidän itse jakamansa sisältö. Mielipide kaikuu samanlaisena takaisin: muut käyttäjät ympäröivässä sosiaalisessa verkostossa jakavat samaa mielipidettä”, kertoo professori Aristides Gionis Aalto-yliopistosta.
Tutkimuksessa on tunnistettu kolmenlaisia Twitterin käyttäjärooleja. Puolueelliset käyttäjät sekä kuluttavat että tuottavat näkökannoiltaan yksipuolista sisältöä ja nauttivat suurta suosiota. He ovat sekä keskeisiä omassa verkostossaan että twiittaavat verkostoa kiinnostavaa sisältöä.
Portinvartijoilla on tärkeä merkitys kaikukammioiden muodostumisessa, koska he kuluttavat erilaisia sisältöjä, mutta tuottavat vain yhtä poliittista näkökantaa puoltavaa sisältöä.
Puolueettomat käyttäjät taas tuottavat sisältöä molemmin puolin poliittisia kuiluja ja pyrkivät yhdistämään erimielisiä kaikukammioita. Puolueettomien käyttäjien oma verkosto ei kuitenkaan arvosta heitä yhtä paljon kuin vain yhtä kantaa rummuttavien verkostot omia käyttäjiään.
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Qatar Computing Research Instituten tutkijat ovat luoneet koneoppimisalgoritmeja, joiden avulla he ovat ennustaneet käyttäjien rooleja erilaisissa datajoukoissa. He pystyivät päättelemään twiittien ja verkostojen rakenteen perusteella puolueellisen käyttäjän lähes 80 prosentin ja portinvartijan 70 prosentin tarkkuudella.
”Portinvartijat ovat pieniä käyttäjäryhmiä, jotka ovat keskimääräistä keskeisempiä omissa verkostoissaan. Portinvartijoiden seuraamat käyttäjät eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa, vaan edustavat keskenään vastakkaisia näkemyksiä. Löytämällä ja tuomalla portinvartijoita yhteen voisi levittää tietoa poliittisten kuilujen molemmille puolille, mutta heitä on hankalampaa tunnistaa kuin vahvasti puolueellisia käyttäjiä”, kertoo tutkijatohtori Kiran Garimella, joka työskentelee tällä hetkellä École polytechnique fédérale de Lausannessa (EPFL).
Kahden vastakkaisen poliittisen näkemyksen välittämisen ja puolueettomuuden seurauksia on nyt tutkittu ensimmäistä kertaa sosiaalisissa verkostoissa koneoppimisen menetelmin. Molempia kantoja myötäilevien ja ymmärtävien mielipiteiden ilmaisemisella Twitterissä on hintansa, joka verottaa esimerkiksi käyttäjän asemaa ja arvostusta omassa verkostossaan, yhteyksien määrää muihin käyttäjiin ja twiittien saamaa kannatusta ja huomiota.
”Toisin sanoen puolueettomien käyttäjien tuottama sisältö saa vähemmän huomiota muilta käyttäjiltä, ja heidän twiittejään jaetaan vähemmän”, selittää professori Michael Mathioudakis Helsingin yliopistosta.
Tutkijat pyrkivät poistamaan analysoimistaan datajoukoista botit eli tilit, joiden takana ei ole ihmistä. Se onnistui varmistamalla, että tutkitut tilit ovat vähintään vuoden vanhoja tietojen keräämishetkellä, ja esimerkiksi jättämällä huomiotta tilit, joilla on epäilyttävän paljon seuraajia.
“Halusimme ymmärtää kaikukammioiden rakentumista ja Twitter-käyttäjien eri roolien merkitystä kammioiden synnyssä ja ylläpitämisessä. Olemme käyttäneet siihen nyt ennennäkemättömän suurta aineistoa”, Garimella lisää.
”Työmme motivaationa on ymmärtää miten sosiaalisen median käyttäjät näkevät maailman Twitter-virtansa läpi. Aiomme seuraavaksi tarkastella yhä tarkemmin erilaisia käyttäjärooleja Twitterissä ja sitä, millaiset käyttäjät muovaavat poliittisia debatteja verkossa – ja miten”, Mathioudakis kertoo.
Tutkimus esiteltiin ensi kerran tämän vuoden International Web Conference WWW2018:ssa Lyonissa tiistaina 25.4.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aristides Gionis
Professori, Aalto-yliopisto
aristides.gionis@aalto.fi
puh. 050 430 1651
Twitter: @gionis
Kiran Garimella
Tutkijatohtori, EPFL Lausanne
kiran.garimella@aalto.fi
Twitter: @gvrkiran
Michael Mathioudakis
Professori, Helsingin yliopisto
michael.mathioudakis@helsinki.fi
Twitter: @mmathioudakis
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille3.3.2026 11:10:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.
Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning får nytt liv online – det finsk-svenska samarbetets historia är nu tillgängligt för alla16.2.2026 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning tas ner senare i år, men berättelsen om samarbetet mellan Finland och Sverige lever vidare. Institutet för mätning och modellering av den byggda miljön (MeMo) har dokumenterat jubileumsutställningen som en trespråkig virtuell 3D-utställning som kan upplevas online världen över.
Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville16.2.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely puretaan myöhemmin tänä vuonna, mutta suomalais-ruotsalaisen yhteistyön historia ei katoa – se siirtyy digitaaliseksi. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on tallentanut juhlanäyttelyn kolmiulotteiseksi, kolmikieliseksi virtuaalinäyttelyksi, joka on avoimesti koettavissa verkossa kaikkialla maailmassa.
Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition lives on online – making the history of Finnish–Swedish cooperation accessible worldwide16.2.2026 07:30:00 EET | Press release
Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition will be dismantled later this year, but the history of cooperation between Finland and Sweden will not disappear – it will continue in digital form. The Institute of Built Environment Measurement and Modelling (MeMo) has documented the exhibition as a three-dimensional, trilingual virtual experience that is freely accessible online anywhere in the world.
Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa11.2.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan – ja niiden vaikutus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
