Työsuojelurahasto

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?

Jaa

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla? Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

Päätavoitteemme oli selvittää sosiaalialan työntekijään liitettäviä hyveitä ja odotuksia, kertoo tutkimuksen vastuuhenkilö Mervi Ruokolainen. Hän toimii nyttemmin erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.

– Lisäksi selvitimme, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista olivat. Tämä tarkastelu nähtiin tärkeäksi, sillä jos työntekijä ja lähiesimies pelaavat samaan pussiin, se voi olla työntekijälle voimavara kuormittavassa työtilanteessa.

Uusi päänavaus Suomessa

Työntekijän hyveisiin keskittyvä tutkimus on uusi päänavaus Suomessa.

– Työelämän hyvetutkimus on vasta käynnistymässä, ja Suomessa sitä on tehty lähinnä vain organisaatioiden eettisten hyveiden näkökulmasta. Tuomalla työntekijän hyveet keskiöön eettisyyden nähdään rakentuvan työntekijän oman toiminnan kautta sääntöjen ja velvoitteiden sijaan, Ruokolainen kertoo.

Työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämishankkeita hyveisiin liittyen on Suomessa toteutettu jo useita. Sosiaaliala on kuitenkin tullut mukaan vasta parina viime vuonna, kun hyvehankkeita on viety läpi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa.

Konkreettista eettisyyttä

Tutkimuksessa hyveillä tarkoitettiin niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ihmisenä ja työntekijänä hyvän ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti tehtävässään.

Odotuksilla tarkoitettiin niitä velvollisuuksia, joita hyvällä työntekijällä ajatellaan olevan. Odotusten nähdään olevan nykytyöelämässä muutoksessa, mikä oli yksi syy niiden selvittämiseksi.

Hankkeen laadullinen haastatteluaineisto kerättiin kahdessa ja määrällinen kyselyaineisto neljässä kunnassa. Osallistujat olivat sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja heidän lähiesimiehiään. Haastateltavia oli 38 ja kyselyyn vastanneita 146.

Sosiaalisesta älykkyydestä itseohjautuvuuteen

Tulosten mukaan hyvään työntekijään liitettiin seitsemän laajempaa hyvekategoriaa, joista jokainen sisälsi useampia hyveitä (esimerkkejä suluissa). Nämä olivat: sosiaalinen älykkyys (arvostavuus, luotettavuus), inhimillisyys (myötätuntoisuus), oikeudenmukaisuus (tasa-arvoisuus), määrätietoisuus (tavoitteellisuus, itseohjautuvuus), itsesäätely (reflektiivisyys, stressinsietokyky), ammatillinen viisaus (tietämys, harkitsevuus) ja yhteistyökykyisyys (auttavaisuus, tuen tarjoaminen).

Hyvään työntekijään kohdistetut odotukset tiivistettiin neljään odotuskategoriaan: työyhteisötaidot, lojaalisuus työnantajaa kohtaan, työhön sitoutuminen ja kehitysmyönteisyys.

Hyveistä erityisesti avoimuus, sinnikkyys ja itseohjautuvuus olivat yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen.

– Itseohjautuvuus on uskoakseni sellainen ominaisuus, jota työntekijöiltä alasta riippumatta odotetaan. Aina se ei tarkoita sitä, että hän veisi asiat itsenäisesti maaliin vaan että hän esimerkiksi huomaa kehityskohteita ja nostaa niitä oma-aloitteisesti esille työyhteisössä, Ruokolainen sanoo.

Lausutaan odotukset ääneen

– Ennen meidän tutkimustamme ei tiedetty mitään siitä, miten yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista ovat, Ruokolainen sanoo.

Tulosten mukaan esimiehet korostivat ennemmin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyivät työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä, työntekijät taas asiakkaan kohtaamisessa olennaisia ominaisuuksia.

Kaikkiaan erot näkemyksissä olivat Ruokolaisen mukaan pieniä. Kuitenkin kun tutkittiin esimies-alaispareja, havaittiin, että vähintään kolmanneksella näkemykset olivat melko erilaisia. Eniten eroja oli, jos työntekijä ja esimies tapasivat harvoin tai työskentelivät esimerkiksi eri toimipisteissä.

– Kohtaamattomuus lisää ristiriitojen ja pettymysten riskiä, ja siitä voi koitua aikaisempien tutkimusten mukaan kielteisiä seurauksia sekä työhyvinvoinnille että työssä suoriutumiselle. Tässä tutkimuksessa näkemysten yhdenmukaisuus yhdistyi parempaan työssä suoriutumiseen.

Ruokolainen korostaa, että hyveitä ja odotuksia on syytä pohtia yhdessä ja lausua niitä julki, vaikka usein se jää haastattelujenkin mukaan taka-alalle. Itsestäänselvästi pohdinnat kuuluvat kehityskeskusteluihin ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.

Lisätietoja: Erikoistutkija Mervi Ruokolainen, puh.050 522 3203 

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan26.4.2018 12:54Tiedote

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

Mikä pilaa sisäilman – syyllisenä kosteus, homeet vai me itse?8.9.2017 09:00Tiedote

Mikä suomalaisissa rakennuksissa sairastuttaa ihmisiä? Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen ravistelee vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä. Työsuojelurahaston tukeman laajan tutkimushankkeen tulokset Salkinoja-Salonen on koonnut kirjaan Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (2016). Raportti on runsaudensarvi, jossa näkökulmia ei ole yhtä tai edes kahtakymmentä vaan paljon enemmän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme