Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?

– Päätavoitteemme oli selvittää sosiaalialan työntekijään liitettäviä hyveitä ja odotuksia, kertoo tutkimuksen vastuuhenkilö Mervi Ruokolainen. Hän toimii nyttemmin erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.

– Lisäksi selvitimme, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista olivat. Tämä tarkastelu nähtiin tärkeäksi, sillä jos työntekijä ja lähiesimies pelaavat samaan pussiin, se voi olla työntekijälle voimavara kuormittavassa työtilanteessa.

Uusi päänavaus Suomessa

Työntekijän hyveisiin keskittyvä tutkimus on uusi päänavaus Suomessa.

– Työelämän hyvetutkimus on vasta käynnistymässä, ja Suomessa sitä on tehty lähinnä vain organisaatioiden eettisten hyveiden näkökulmasta. Tuomalla työntekijän hyveet keskiöön eettisyyden nähdään rakentuvan työntekijän oman toiminnan kautta sääntöjen ja velvoitteiden sijaan, Ruokolainen kertoo.

Työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämishankkeita hyveisiin liittyen on Suomessa toteutettu jo useita. Sosiaaliala on kuitenkin tullut mukaan vasta parina viime vuonna, kun hyvehankkeita on viety läpi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa.

Konkreettista eettisyyttä

Tutkimuksessa hyveillä tarkoitettiin niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ihmisenä ja työntekijänä hyvän ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti tehtävässään.

Odotuksilla tarkoitettiin niitä velvollisuuksia, joita hyvällä työntekijällä ajatellaan olevan. Odotusten nähdään olevan nykytyöelämässä muutoksessa, mikä oli yksi syy niiden selvittämiseksi.

Hankkeen laadullinen haastatteluaineisto kerättiin kahdessa ja määrällinen kyselyaineisto neljässä kunnassa. Osallistujat olivat sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja heidän lähiesimiehiään. Haastateltavia oli 38 ja kyselyyn vastanneita 146.

Sosiaalisesta älykkyydestä itseohjautuvuuteen

Tulosten mukaan hyvään työntekijään liitettiin seitsemän laajempaa hyvekategoriaa, joista jokainen sisälsi useampia hyveitä (esimerkkejä suluissa). Nämä olivat: sosiaalinen älykkyys (arvostavuus, luotettavuus), inhimillisyys (myötätuntoisuus), oikeudenmukaisuus (tasa-arvoisuus), määrätietoisuus (tavoitteellisuus, itseohjautuvuus), itsesäätely (reflektiivisyys, stressinsietokyky), ammatillinen viisaus (tietämys, harkitsevuus) ja yhteistyökykyisyys (auttavaisuus, tuen tarjoaminen).

Hyvään työntekijään kohdistetut odotukset tiivistettiin neljään odotuskategoriaan: työyhteisötaidot, lojaalisuus työnantajaa kohtaan, työhön sitoutuminen ja kehitysmyönteisyys.

Hyveistä erityisesti avoimuus, sinnikkyys ja itseohjautuvuus olivat yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen.

– Itseohjautuvuus on uskoakseni sellainen ominaisuus, jota työntekijöiltä alasta riippumatta odotetaan. Aina se ei tarkoita sitä, että hän veisi asiat itsenäisesti maaliin vaan että hän esimerkiksi huomaa kehityskohteita ja nostaa niitä oma-aloitteisesti esille työyhteisössä, Ruokolainen sanoo.

Lausutaan odotukset ääneen

– Ennen meidän tutkimustamme ei tiedetty mitään siitä, miten yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista ovat, Ruokolainen sanoo.

Tulosten mukaan esimiehet korostivat ennemmin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyivät työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä, työntekijät taas asiakkaan kohtaamisessa olennaisia ominaisuuksia.

Kaikkiaan erot näkemyksissä olivat Ruokolaisen mukaan pieniä. Kuitenkin kun tutkittiin esimies-alaispareja, havaittiin, että vähintään kolmanneksella näkemykset olivat melko erilaisia. Eniten eroja oli, jos työntekijä ja esimies tapasivat harvoin tai työskentelivät esimerkiksi eri toimipisteissä.

– Kohtaamattomuus lisää ristiriitojen ja pettymysten riskiä, ja siitä voi koitua aikaisempien tutkimusten mukaan kielteisiä seurauksia sekä työhyvinvoinnille että työssä suoriutumiselle. Tässä tutkimuksessa näkemysten yhdenmukaisuus yhdistyi parempaan työssä suoriutumiseen.

Ruokolainen korostaa, että hyveitä ja odotuksia on syytä pohtia yhdessä ja lausua niitä julki, vaikka usein se jää haastattelujenkin mukaan taka-alalle. Itsestäänselvästi pohdinnat kuuluvat kehityskeskusteluihin ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.

Lisätietoja: Erikoistutkija Mervi Ruokolainen, puh.050 522 3203