Varsinais-Suomen ELY-keskus

Millainen talvi on tulossa? Erilaiset talvet edellyttävät erilaisia tienhoitotoimia

Jaa

Sääolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosikymmenistä ja muutokset näkyvät varsinkin rannikkoseudulla. Talviset kelit alkavat myöhemmin ja kestävät lyhemmän aikaa. Talvet ovat keskenään hyvin erilaisia. Erilaiset talvet edellyttävät erilaisia tienhoitotoimia. Viime talvi oli erityisen leuto ja sateinen, minkä vuoksi jouduttiin poikkeuksellisen paljon suolaamaan pääteitä ja hoitamaan sorateiden pintakelirikkoa, kun taas aurauskalustoa ei juuri tarvittu. Millaiseksi tämä talvi osoittautuu? Sitä emme vielä tiedä, mutta hoitourakoitsijat ovat valmiudessa ja kohdentavat hoitotoimenpiteitä keliolosuhteiden mukaisesti. Laatuvaatimukset määrittävät, kuinka nopeasti ja missä kunnossa teiden on oltava. Vaikka kelit eivät vielä näytä kovin talvisilta, liukkautta on jo torjuttu yöpakkasten vuoksi.

Laatuvaatimukset määrittävät, kuinka nopeasti ja missä kunnossa teiden on oltava

Talvihoidon laatuvaatimukset ovat erilaisia eri hoitoluokan teillä, mutta saman hoitoluokan teitä hoidetaan yhdenmukaisesti koko maassa. Tiet on jaettu mm. liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin. Vilkkaimmat tiet kuuluvat korkeimpiin hoitoluokkiin (Ise ja Is) ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpiin hoitoluokkiin (II ja III). Alimmissa hoitoluokissa ovat yleensä tiet, joiden liikennemäärä on alle 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Korkeimmissa hoitoluokissa puolestaan ovat tiet, joiden liikennemäärä on vähintään 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 8 000 km maanteitä. Niistä hieman yli 60 % on alimmissa hoitoluokissa ja reilut 20 % ylimmissä hoitoluokissa. Liikennesuoritteesta kuitenkin suurin osa (koko maan osalta n. 70 %) ajetaan korkeimpien hoitoluokkien teillä. Vastaavasti alimpien hoitoluokkien teillä ajetaan vain pieni osa kokonaisliikennesuoritteesta (koko maan osalta n. 10 %).

Liukkaudentorjunta

Liukkautta torjutaan yleensä suolaamalla, hiekoittamalla tai lumi- ja jääpintaa karhentamalla. Vilkasliikenteisillä teillä liukkauden torjunta tehdään suolaamalla ja vähäliikenteisillä teillä hiekoittamalla tai tien pintaa karhentamalla. Keskivilkkailla teillä liukkaudentorjunnassa voidaan käyttää keliolosuhteista riippuen joko suolaa tai hiekkaa. Suolattavilla tieosuuksilla teiden auraus ja liukkaudentorjunta voidaan tehdä samanaikaisesti. Muualla aurataan ensin lumet ja liukkauden torjunta tehdään sen jälkeen.

Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi vilkasliikenteisillä teillä sekä niiden varsilla olevilla kevyen liikenteen väylillä on yleensä käynnistettävä parissa tunnissa. Keskivilkkailla alempaan hoitoluokkaan kuuluvilla teillä vastaava tavoite on neljä tuntia, mutta vähäliikenteisillä teillä hiekoitusta voi joutua odottamaan jopa 7 tuntia.

Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään ajoittamaan oikein. Liukkautta torjutaan ennakkosuolaamalla jo ennen sään muuttumista pakkaselle. Sen sijaan kovemmilla pakkasilla liukkautta ei voi torjua suolaamalla. Vilkkaiden teiden paljas pinta saattaa hämätä autoilijaa ja antaa tunteen kesäkelistä. Tien pinta voi kuitenkin olla liukas. Pakkasliukkautta esiintyy tyypillisesti yli 6 pakkasasteen lämpötiloilla.

Lumenauraus

Vilkkaimmilla teillä pyritään tasalaatuisiin keliolosuhteisiin ympäri vuorokauden. Normaaliolosuhteissa vilkkailla teillä ei ole koskaan yli 4 cm lunta ja teiden auraamisen jälkeen tien pinnat ovat pääosin paljaana. Vähäliikenteisimmillä teillä saa olla irtolunta 5 cm ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja hoitolenkit ovat pitkiä. Vähäliikenteisten teiden pitäisi olla aurattuina 5–6 tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Käytännössä tiellä voi olla jopa kymmenen senttiä lunta ennen auraamista.

Kevyen liikenteen väylillä saa olla 3–4 cm irtolunta ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja väylien pitää olla aurattuina 3–4 tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Kevyen liikenteen väylien laatuvaatimukset eivät ole voimassa yöaikaan.

Laatuvaatimuksiin ei aina päästä hoitotoimenpiteistä huolimatta

Talvisin kelit voivat muuttua nopeastikin, jolloin hoitourakoitsijan on mahdoton vastata laatuvaatimusten mukaisesta teiden hoidosta. Koko käytettävissä oleva kalusto on kuitenkin suorittamassa hoitotoimenpiteitä ja tiet hoidetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Koska vilkkaat tiet pidetään talvellakin pääosin paljaana, hoitolenkit ovat melko lyhyitä. Sen sijaan vähäliikenteisellä tieverkolla yksittäinen hoitolenkki on keskimäärin n. 70 km pitkä, joten hankalassa talvikelissä sen läpi ajaminen kestää vähintään kaksi tuntia. Vaikka kunnossapitoajoneuvo olisi jatkuvasti liikenteessä, kovilla tuulilla tai runsaan lumisateen aikana tiestölle ehtii kertyä useampi sentti lunta hoitolenkin aikana. Liukkaudentorjunnassa käytettävä hiekka voi puolestaan huuhtoutua vesisateella helposti pois jäätyneeltä tienpinnalta. Lisäksi liukkaalla kelillä hoitolenkin ajaminen kestää kauemmin ja hiekan haku välillä hidastaa lenkkiä entisestään. Teiden talvihoitotoimenpiteiden ajoitusta ei voi valita ennakkoon ja kunnossapitotoimet vaativat aina oman aikansa.

Talvihoitotoimenpiteiden kannalta haastavat kelit ovat yleistyneet. Esimerkiksi sade huuhtoo suolan tai hiekan tieltä ja vesi jäätyy tienpintaan. Sateista pehmenneen soratien päälle satavaa lunta ei voi aurata turvallisesti. Pahin tilanne on, kun lumisade muuttuu kesken kaiken vesisateeksi. Tällöin vesi muuttaa lumen sohjoksi ja jäätyy tienpintaan eikä liukkautta voi torjua ennakoivasti ja kuluu tunteja, ennen kuin kaikki tiet on ehditty auraamaan. Myös päällysteen kunto vaikuttaa merkittävästi talvihoidon laatuun. Urat, päällystevauriot, paikkaukset ja reunapainumat tekevät päällysteen pinnasta epätasaisen, jolloin lumen poisto tasaisesti auraamalla on vaikeaa.

Tienkäyttäjiltä tulee yleensä enemmän palautetta lumisina talvina aurauksesta kuin leutoina talvina liukkauden torjunnasta. Viime talvena saimme poikkeuksellisesti selvästi eniten palautetta sorateiden kunnosta.

Talvihoidolla ei pyritä saamaan aikaan kesäkelejä – matkan tekoon kannattaa varata reilummin aikaa

Tienkäyttäjien on hyvä muistaa, että talvihoidolla ei pyritä saamaan aikaan kesäkelejä. Talvihoidolla turvataan teiden liikennöinti kaikilla teillä ja pääteillä pyritään ennakoitavaan ja häiriöttömään liikenteeseen.  Sen sijaan vähäliikenteisemmillä teillä on talvihoitolinjausten mukaista, että ajonopeutta hiljennetään keliolosuhteiden mukaan. Tienkäyttäjillä on aina oma vastuu sopeuttaa ajonopeus vallitsevien kelien mukaan. On normaalia, että liukkautta saattaa esiintyä ajoittain ja ajoaika voi pidentyä. Täysin tasalaatuisia ajo-olosuhteita ei voida taata, sillä sade- ja lumikuurot voivat olla hyvin paikallisia.

Tienkäyttäjän kannattaa ennakoida kelejä ja sopeuttaa omat aikataulunsa kelien mukaan. Talvikeleillä kannattaa varata suosiolla aina reilummin aikaa matkantekoon.

Liikennetilannepalvelusta voi seurata kartalta mm. ajokeliä eri puolilla Suomea, tehtyjä talvikunnossapitotoimenpiteitä sekä ajantasaista liikennetilannetta.

Liikennetilannepalvelu (tmfg.fi) 

Lisäksi teiden hoidon urakoitsijoilla on käytössä myös omia sosiaalisen median viestintäkanavia, joiden avulla voi seurata, mitä ajankohtaista yksittäisellä urakka-alueella tapahtuu.

Urakoitsijoiden somekanavat löytyvät ELY-keskuksen verkkosivuilta kunnossapito-osiosta valitsemalla aluevalinnaksi Varsinais-Suomen ELY-keskus. 

Lisätietoja:

Talvihoidosta on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin (palautevayla.fi) 

Talvihoitoluokat kartalla (vayla.fi)

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maantiet ja urakka-alueet kartalla (ely-keskus.fi)

Liikenteen asiakaspalvelu, p. 0295 020 600

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Antalet arbetslösa och permitterade fortsatte att minska i oktober24.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Vid Egentliga Finlands arbets- och näringsbyrå fanns i slutet av oktober 25 300 arbetslösa arbetssökande. I oktober brukar arbetslösheten vanligen minska och denna gång minskade antalet arbetslösa med 700 personer. Jämfört med året innan ökade antalet arbetslösa med 7 500 personer (43 %). I hela landet ökade antalet arbetslösa jämfört med året innan i ungefär samma takt, dvs. med 39 procent. Både i Egentliga Finland och i hela landet utgjordes ökningen av antalet arbetslösa fortsättningsvis i huvudsak av en ökning av antalet permitterade. I slutet av oktober var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 11,0 %, vilket är 3,2 procentenheter mer än året innan. Andelen arbetslösa av arbetskraften var således mindre än i hela landet (11,9 %). I oktober ökade antalet arbetslösa drastiskt jämfört med året innan i Egentliga Finlands ekonomiska regioner. På grund av permitteringar ökade arbetslösheten mest i Nystadsregionen (64%), medan den ökade långsammast i Salor

Työttömien ja lomautettujen määrät vähenivät yhä lokakuun aikana24.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa 25 300 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja nyt niin tapahtui 700 henkilöllä. Viime vuoden lokakuuhun verrattuna työttömänä oli nyt 7 500 henkilöä enemmän (43%). Koko maassa työttömien määrä kasvoi koko lailla samaa tahtia (39 %). Lomautettujen määrä oli lokakuun lopussa moninkertainen vuotta aiempaan verrattuna, vaikka se väheni viikko viikolta lokakuun ajan. Työttömien osuus työvoimasta oli lokakuun lopussa Varsinais-Suomessa 11,0 % eli 3,2 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa (11,9 %). Työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Näin myös Varsinais-Suomen seutukunnissa. Hitaimmin työttömien määrä kasvoi Salon seuduilla (24 %) – voimakkainta kasvu oli Vakka-Suomessa (64 %). Turunmaa ja Vakka-Suomi kuuluvat koko maan pienimpien työttömyysprosenttien seutukuntien TOP10:een. Pitkäaik

Kyrön uuden rautatien alikulun heikot näkemät edellyttävät autoilijoilta tarkkaavaisuutta23.11.2020 11:53:54 EETTiedote

Kyrön uuden rautatien alikulun aiheuttamat näkemäpuutteet läheisissä liittymissä puhuttavat edelleen kuntalaisia. Ongelmaksi koetaan erityisesti alikulkukäytävän kaiteiden aiheuttama näkemäpuute. ELY-keskus sai keväällä kunnanvaltuuston tekemän ehdotuksen liikennepeilien asettamisesta liittymiin näkemien parantamiseksi. ELY-keskus totesi tuolloin vastauksessaan, että liikennepeilit eivät sovi liittymiin liikenneturvallisuussyistä. Näkemät ovat huonot, mutta tilannetta on hankala parantaa tienpidon toimin. Kyröntielle kääntyminen edellyttää autoilijoilta malttia ja tarkkaavaisuutta. Puutteelliset näkemät liittymissä eivät ole mitenkään poikkeuksellisia vaan varsin yleisiä etenkin kaupunkiympäristöissä. Kokonaisuutena Kyrön alikulun rakentaminen on parantanut merkittävästi taajaman liikenneturvallisuutta.

Ysitien uudesta tievalaistuksesta kolmannes odottaa sähköliittymän kytkentää20.11.2020 15:30:19 EETTiedote

Perusväylänpidon tasokorotuksesta osa rahoituksesta suunnattiin investointeihin ja tällä rahoituksella on täydennetty tievalaistusta Turun sisääntuloväylillä. Uutta valaistusta on rakennettu valtatielle 9 välille Moisio – maantie 204 ja Kustavintielle (mt 192) välille Somersoja – Mietoinen. Valaistusten rakentamistyöt käynnistyivät toukokuussa ja työt ovat saatu lähes valmiiksi. Kustavintien valaistus on jo toiminnassa, mutta viimeistelytyöt jatkuvat vielä marraskuun loppuun. Ysitien valaistuksesta Turku Energian verkossa olevat uudet tievalaistuskeskukset Moisiossa ja Jäkärlässä ovat jo toiminnassa. Sen sijaan Rauhankylän eritasoliittymässä oleva tievalaistuskeskus odottaa sähkön kytkemistä. ELY-keskus ja hankkeen urakoitsija eivät ole saaneet jakeluverkonhaltijalta Carunalta vahvistusta, milloin sähköliittymä kytketään.

Coronarekommendationerna som gäller för kollektivtrafiken är även i kraft på skärgårdens förbindelsefartyg20.11.2020 12:48:26 EETTiedote

Användningen av ansiktsmasker på skärgårdens förbindelsefartyg har väckt diskussion och oro bland passagerarna. Restiderna inom förbindelsefartygstrafiken är ofta långa och passagerarna delar på en gemensam kabin. Användningen av ansiktsmasker har dock inte varit särskilt allmän på förbindelsefartygen. NTM-centralen i Egentliga Finland påminner att de anvisningar och rekommendationer som hälsomyndigheterna gett för kollektivtrafiken gäller även förbindelsefartygen. För stunden gäller till exempel i Egentliga Finland en rekommendation att använda ansiktsmask bland annat i kollektivtrafiken och i situationer där det inte är möjligt att hålla tillräckligt avstånd till andra. Även informationen på fartygen kommer att förbättras.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme