Autoilijoita koskee vielä tänä keväänä kalenteriin sidottu talvirengaspakko. Talvirenkaiden pitää olla alla joulukuun alusta helmikuun loppuun – kelistä riippumatta. Kesäkuussa voimaan tulevan uuden tieliikennelain myötä talvirenkaita ei enää tarvitse vaihtaa pelkästään kalenterin perusteella, vaan niitä tulee käyttää marras-maaliskuussa, jos keli sitä edellyttää. Myös kesärenkaita saa tuona aikana käyttää, jos keli ei edellytä talvirenkaiden käyttöä. Pääsiäiseen sidottu nastarenkaista luopumisen takaraja poistuu sekin, eli keväästä 2021 eteenpäin niillä voi ajella maaliskuun loppuun asti ja sen jälkeenkin, mikäli keli sitä edellyttää.

Laki edelleen vieras puolelle vastaajista

If selvitti syksyllä 2019 toteutetussa Nasta haaste -kampanjassa suomalaisten rengasvalintoja ja suhtautumista uuteen tieliikennelakiin. Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan on julkaistu kampanjan verkkosivulla. Sivun vuorovaikutteisesta kartasta voi tarkistaa, miten eri maakuntien vastaukset eroavat toisistaan.

Selvityksen mukaan jopa 16 prosenttia vastaajista on uuden lain myötä aikeissa vaihtaa renkaita kelin mukaan useasti pitkin talvea. 60 prosenttia luottaa tuttuun rutiiniin ja aikoo vaihtaa renkaat lakimuutoksen myötä aivan kuin ennenkin, eikä usko lakimuutoksen vaikuttavan omiin rengaskäytäntöihin. Neljännes uskoo muuttavansa vaihtoajankohtaa. Puolelle vastaajista uusi laki oli vielä täysin tai osittain vieras.

 Monen mielissä kitkarenkaat ovat vähemmän teitä kuluttava ja saastuttava vaihtoehto.

Vaikka 82 prosenttia vastaajista edelleen ajaa nastoilla, osoittivat tulokset, että kitkarenkaiden suosio on lievässä kasvussa. 18 prosenttia vastaajista kertoi ajavansa kitkarenkailla, kun edellisvuoden kyselyssä osuus oli 15 prosenttia.

Rengasvalintaa ohjasi 64 prosentilla vastaajista ennen kaikkea turvallisuus. Ajo-olosuhteet nimesi tärkeimmäksi valintakriteeriksi 12 prosenttia vastaajista ja hinnan 11 prosenttia vastaajista.

Rengasvalinnat ja suunnitelmat talvirenkaiden vaihtamisen suhteen vaihtelivat merkittävästi eri puolella Suomea. Eniten kitkarenkailla ajellaan Uudellamaalla (28 prosenttia vastaajista) ja vähiten Lapissa (5 prosenttia vastaajista). Pohjoisessa on tarvetta vaihtaa renkaat aiemmin. Hintatietoisimmat vastaajat löytyivät Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Kymenlaaksosta.

Paraneeko liikenneturvallisuus kun maalaisjärki korvaa kalenterin?

Lainsäädäntö ei määritä tarkemmin milloin keli on sellainen, että se edellyttää talvirenkaita. Tieliikennelain perusteluissa talvikelin todetaan tarkoittavan tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioiden, on tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi.

- Liikennelain muutos tuo autoilijalle vapautta, mutta myös lisää vastuuta huolehtia jo ennakkoon, että alla on lain edellyttämät renkaat. Jos ajokelin määrittäminen tuntuu kimurantilta, et varmasti ole pohdintasi kanssa yksin. Samankin päivän keli saattaa vaihdella tiestä riippuen: hyvin hoidetulla moottoritiellä ei välttämättä ole talvikeli, mutta koukkaus sivutielle osoittaakin toista, kertoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela.

-Toisaalta muutoksesta on hyötyä liikenneturvallisuudelle. Kun oma harkinta korvaa kalenterin, tiedostaa autoilija toivottavasti myös paremmin tieolosuhteet ja sovittaa renkaiden suorituskyvyn ja ajotapansa olosuhteiden mukaisiksi. Ajoturvallisuus on monen tekijän summa, johon vaikuttavat ajokelin lisäksi muun muassa renkaiden kuluminen, ajonopeus ja turvavälit, muistuttaa Koskela.

Suomessa ei myöskään ole aiemmin määritelty minkälaisen talvirenkaan pitää olla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa tehdään paraikaa tätä talvirengasta koskevaa määrittelytyötä.

- Odotamme tietysti johtopäätöksiä mielenkiinnolla. Pelkkä M+S (mud&snow) -merkintä ei takaa renkaan talviominaisuuksia. Sen sijaan lumihiutalemerkinnällä varustetut renkaat ovat läpäisseet standardoidun lumipitotestin ja merkintä edellyttää, että rengas on akkreditointilaitoksen testaama, selvittää Koskela.