Minne katosi poliitikkojen ja yritysjohtajien ymmärrys innovaatiovetoisesta talouskasvusta?

Barometri osoittaa, että Suomi on teknistieteellisessä osaamisessa vertailumaiden ykkönen. Tanska kuitenkin ohitti meidät jo vuonna 2014 T&K-tehtävissä työskentelevien määrässä ja menee nyt ohitsemme myös elinikäisessä oppimisessa.

Suomen asemaa vertailumaiden joukossa heikentää pitkäaikaistyöttömyys, joka on laajentunut koskemaan myös korkeakoulutettuja. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on osaajien kohtaanto-ongelmaa.

Tanska kelpaa tässäkin malliksi: siellä työllisyystoimenpiteet ovat olleet ilmeisen tehokkaita.

– Olemme havainneet Suomen alamäen. Koreassa positiivinen kehitys on jatkunut, mutta myös heillä on uhkaavia merkkejä negatiivisesta käänteestä, kertoi Barometrihankkeen korealaisen kumppanin, Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutin, edustaja Pilseong Jang barometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä.

– Selvityksemme mukaan julkisilla T&K-tukitoimilla voidaan vaikuttaa erityisesti osaamisintensiivisten yritysten kasvuvauhtiin. Sen sijaan kannattavuuteen toimilla ei näytä olevan vaikutusta, sanoi samaa tutkimuslaitosta edustava SeogWon Hwang.

Miten orastavaa nousua voitaisiin vauhdittaa?

Pekka Pellinen pitää tärkeimpänä sitä, että päättäjät oivaltaisivat uudelleen innovaatiopohjaisen talouskasvun merkityksen.

– Lisäksi julkisin toimin on luotava yksityiselle sektorille lisäkannusteita tehdä omia uusia panostuksia ja avauksia, ja panostukset soveltaviin Tekesin tyyppisiin instrumentteihin on saatava kääntymään kasvu-uralle. Uusia työpaikkoja syntyy eniten pk- sektorille, joten kannustimia kannattaa kohdentaa juuri sinne.

– Julkiselle sektorille on tehtävä selkeä poikkihallinnollinen innovaatiolinjaus eri hallinnonalojen toiminnan koordinoimiseksi. Työvoima- ja innovaatiohallintojen yhteyttä on tiivistettävä esimerkiksi liittämällä DigiBoosti-toimintamalli osaksi työvoimahallinnon työkalupakkia. Julkisen sektorin tuottavuuteen yleensäkin on saatava parannusta digitalisaation kautta. Myös yksityissektorilla kaivataan kasvuhakuisuutta ja riskinottokyvyn parantamista, Pellinen listaa.

______

Mikä TEKbaro?

Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea.

Barometrissa on myös kyselyosa, jossa selvitetään eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä.

Teknologiabarometri 2017 on sarjan seitsemäs selvitys; ensimmäinen julkaistiin vuonna 2004. Tutkimus on toteutettu TEKin, VTT:n ja korealaisen STEPI-tutkimuslaitoksen yhteistyönä.