Mitä jos vika on kotiseudussa? Kyyry-kirja käsittelee kotiseutuvierautta
22.9.2021 08:58:24 EEST | Avain | Tiedote

Kotiseutuvieraus, kyyry, humauttaa ryhdin tilanteissa, joissa osutaan johonkin vuosien takaiseen; kykyyn tulkita taidetta tai hahmottaa politiikkaa, kielitaitoon tai lapsuudenkodin alkoholikulttuuriin.
Heidi Backströmin ja Laura Hakasen Kyyry - kirja kotiseutuvieraudesta tarjoaa vertaistukea ja näkökulmia niille, joita juna on liikuttanut synnyinseuduilta pois. Synnyinmaisemiin liittyvää vierauden tunnetta käsitellään yleensä nuoruuteen kuuluvana vaiheena. Entä jos se ei olekaan vaihe, josta kasvaa yli, vaan osa ihmistä? Millaisen jäljen se jättää, jos ei mahdu pienen paikkakunnan tavallisuuden määritelmään?
Kirjassa kuullaan toistakymmentä kyyryn tunnistavaa ihmistä eri puolilta Suomea. Asiantuntijapanoksen aiheeseen antavat muuttoliikeasiantuntija Rasmus Aro, sosiologi Anna-Maria Isola, terapeutti Emilia Kujala, historioitsija Aleksi Marti, psykologi Elina Marttinen sekä suomalaisia heimoja tutkinut Jussi Westinen.
“Itse kipuilin sen kanssa, että olin aina jotenkin liian paljon. Liian paljon ääntä ja lihaa joka paikassa. Olin iso ja näkyvä. Kenellekään se ei tuntunut sopivan.”
Marjo, 59, Etelä-Savo
“Ei mulla nuorena ollut mitään tarkkaa suunnitelmaa tai yksittäistä haavetta. Mutta jotenkin vaan ymmärsin, että ei sitä tännekään voi jäädä. Mikään, mitä ympärilläni näin, ei tuntunut omalta. Tai siltä mitä tulevaisuudelta halusin. Eikä siinä ollut sekään, että vaihtoehdot olisi olleet liian rajalliset, etten olisi ymmärtänyt, että voihan monenlaisia ammatteja harjoittaa siellä pikkukylässäkin. Enemmän siinä oli se koko atmosfääri. Ne vallitsevat arvot, se pysähtyneisyys ja sisäsyntyisyys, se kaikki oli yksinkertaisesti mulle liikaa.”
Henna, 38, Kymenlaakso
“Eniten harmittaa - se on mun versioni kyyrystä - että haluaisin kokea omakseni sen paikan missä vanhemmat asuvat ja mistä he ovat kotoisin. Haluaisin identifioitua paikkaan. Tai ainakin tuntea jotain kuuluvuutta rakennettuun ympäristöön, tarinoihin, henkeen, mitä näitä nyt on. Mutta kun sillä maakunnalla ja paikkakunnalla ei ole identiteettiä. Se on eläkeläisiä Toyota- ja Nissan- autoissaan, tyhmiä fontteja kauppojen ikkunoissa, ankeita baareja, tolkuttoman ruma rakennuskantaa. Paikka, jonka valovoimaisimmat henkilöt ovat Mauri Pekkarinen ja Martti Vainio ja mitä ne keihäänheittäjät, Kimmo Kinnuset nyt olikaan.”
Jukka, 47, Keski-Suomi
Heidi Backström on kulttuurituottaja ja vapaa kirjoittaja. Laura Hakanen on muotoiluun ja markkinointiin erikoistunut konsultti ja kouluttaja. Backström ja Hakanen ovat molemmat kotoisin Kymenlaaksosta. He asuvat nyt Helsingissä.
teos: Kyyry – kirja kotiseutuvieraudesta
tekijät: Heidi Backsröm ja Laura Hakanen
kustantaja: Avain
ISBN:
9789523043053
sivuja:
144
ilmestymispäivä: 22.9.2021
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet
Avain, Suomen kirjastopalvelu Oy, viestintäjohtaja Vilja Perttola, puh. 040 755 3319, vilja.perttola@bookygroup.fi
arvostelukappaleet: info@avain.net
Seuraa keskustelua Kyyrystä sosiaalisessa mediassa
instagram: @hakanenbackstrom
facebook: @kyyrykirja
#kyyrykirja
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Avain on suomalainen kirjakustantamo, joka kustantaa laadukasta kotimaista kirjallisuutta. Kustantamo on palkittu Selkokeskuksen Seesam-palkinnolla tunnustuksena selkokirjallisuuden edistämisestä.
Avain on osa Suomen kirjastopalvelu Oy:tä ja Booky Groupia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Avain
Antti Aho ja Suonna Kononen kirjoittivat Jukka Itkosen elämäkerran1.10.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Koko Suomi on hyräillyt Jukka Itkosen (1951–2021) tekstejä, vaikka ei aina ole tiennyt sitä. Antti Ahon ja Suonna Konosen kirjoittama elämäkerta Elämäni: taideteos, ilon, surun väriseos on muisto monipuolisesta taiteilijasta Jukka Itkosesta. Teos on kuvitettu valokuvin ja se sisältää myös teosluettelot sekä taiteilijan elämän kokonaisuutta hahmottavan Jukka Itkos -aikajanan.
Juri Nummelinin teos Pilvilinnan perilliset kokoaa suomalaisen fantasiakirjallisuuden historian29.9.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Juri Nummelinin kirjoittama Pilvilinnan perilliset kokoaa suomalaisen fantasiakirjallisuuden historian aina 1800-luvun alkupuolen ensimmäistä kokeiluista 2000-luvulle saakka. Kronologisesti etenevässä kirjassa käydään läpi niin kaikkien tuntemia klassikoita ja tärkeimpiä tekijöitä kuin unohdettua kirjallisuutta.
Sydän Japanissa on matkakertomus lapsuuden muuttuneisiiin maisemiin24.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Heikki Valkama palaa kirjassaan Sydän Japanissa lapsuudestaan tuttuihin paikkoihin Japanissa. Maahan, jossa historia ei ole vain menneisyyttä vaan osa arkea: tsunamin runtelemille rannikoille, sodan varjojen Okinawalle, syrjäisille vuoristoseuduille – ja niihin lapsuuden maisemiin, jotka ovat muuttuneet peruuttamattomasti.
Onnellisten loppujen kakkuja -kirja juhlistaa naiskirjailijoita ja nimikkokakkuja21.9.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Anna Hiljapuron Onnellisten loppujen kakkuja – Naiskirjailijoita ja nimikkokakkuja juhlii tunnettuja naiskirjailijoita. Kirjallisuushistorian innoittamien kakkureseptien lisäksi teos tarjoaa kiinnostavan lukumatkan kirjailijoiden elämään ja tuotantoon. Pienoiselämäkerrat ja kakkujen syntytarinat tekevät eläviksi rohkeat naiset klassikkoteosten takana.
Maarit Leskelä-Kärki kirjoitti kirjan Minna Krohnin elämästä15.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Maarit Leskelä-Kärjen kirjoittama teos Pääskysen laulu ja hiljaiset surut. Minna Krohnin muistettu ja kerrottu elämä kertoo historian unohtaman Krohnin tarinan. Se on kirja äideistä ja tyttäristä, eletystä elämästä, sairauksista ja kuolemasta, muistoista ja muistamisesta yli sadan vuoden ajalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

