Mitä korkeampi verokiila, sitä suuremmat työllistämisen kustannukset - Laskuri kertoo, kuinka paljon palkasta maksetaan veroja ja maksuja

“Ansiotuloja verotetaan Suomessa suhteellisen ankarasti, vaikka palkkatulojen verotusta on ajatuksen tasolla keventämään useilla hallituskausilla. Veronkevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Samalla lisäansioista perittävä rajavero on noussut huomattavan korkeaksi”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamari julkaisi verokiilalaskurin, josta on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.
Kotamäen mukaan laskurin tarkoituksena on konkretisoida palkkatulojen ja lisäansioiden verotusta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Verokiila sisältää palkkaverojen lisäksi palkan perusteella maksettavat veronluonteiset maksut, kuten eläkevakuutusmaksut.
“Merkittävä osa verokiilasta on piilossa työntekijältä, koska se koostuu työnantajien maksamista vakuutusmaksuista. Kärjistäen sanottuna verokiilalaskuri siis näyttää työn teettämisen todellisen kustannuksen”, sanoo Kotamäki.
“Suurin yksittäinen verokiilan osa on eläkevakuutusmaksu. Myös kunnallisvero ja varsinkin korkeilla tulotasolla valtion kantamat verot ovat merkittäviä tekijöitä”, Kotamäki jatkaa.
Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempia ovat työllistämisen kustannukset. Siksi verokiila ei saisi olla liian suuri. Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan, eli siihen, kuinka innokkaasti työntekijät toimivat työmarkkinoilla, että työn kysyntään, eli siihen, millä tasolla palkkauskynnys on.
“Suomessa työntekijän palkkauskynnys on jo nykyisellään tarpeettoman korkea. Suuri verokiila ei paranna tilannetta. Verokiilaa tulisikin alentaa, erityisesti ansiotuloverotuksen kautta”, Kotamäki sanoo.
Ansioiden verotus on pysynyt suurin piirtein ennallaan matalilla tulotasoilla, mutta kiristynyt hieman korkeimmissa tuloluokissa.
Suomalaisille tyypillisellä 3000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2270 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä eli verokiila on 1530 euroa. Työntekijästä yritys maksaa siis yhteensä noin 3800 euroa kuukaudessa.
Jos kyseinen mediaanipalkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 51 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle yhteensä 120 euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Ihmisarvoa loukkaava mainos sai huomautuksen MENiltä30.6.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi harvinaisen huomautuksen somealustalla julkaistulle mainokselle. Mainoksen katsottiin loukkaavan ihmisarvoa ja olevan siten hyvän tavan vastainen. Viimeksi vastaavantyyppisestä mainoksesta on annettu huomautus vuonna 2007.
Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.
Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote
EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.
Pääekonomisti: Hyviä uutisia työttömyydestä – ilmassa todellinen käänne25.6.2025 09:30:52 EEST | Tiedote
Toukokuun työmarkkinatilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen, mutta myönteistä on, että työttömyydessä nähtiin selkeää paranemista. Työttömyyden osalta ilmassa on aitoa suhdanneluonteista paranemista ja todellista käännettä, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Yhdenvertaisuus on yritykselle kilpailuetu ympäri vuoden - ei vain prideviikolla23.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Moni työnantaja ottaa Pride-viikon aikana kantaa yhdenvertaisuuden puolesta, mutta näiden arvojen edistäminen ei saa rajoittua vain yhteen teemaviikkoon. Kyse on pitkäjänteisestä ja arjessa näkyvästä työstä, joka rakentaa turvallisempaa, tasa-arvoisempaa ja osallistavampaa työelämää kaikkina vuodenaikoina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme