Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Miten hyvinvointia tulisi mitata?

Jaa

Suomen tulisi mitata kansalaisten koettua hyvinvointia säännöllisesti kuukausittain systemaattista satunnaisotantaa käyttäen, ehdottavat dosentti Frank Martela ja ekonomisti Jussi Ahokas EVA Analyysissa Kyllä kansa tietää. Ajantasaiset tiedot kansalaisten hyvinvoinnista tulisivat olla median, tutkijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen käytettävissä.

Miten bkt/asukas (1 000 e) ja elämäntyytyväisyys (asteikko 1–10) ovat kehittyneet vuosien 2008 ja 2018 välillä eri maissa?
Miten bkt/asukas (1 000 e) ja elämäntyytyväisyys (asteikko 1–10) ovat kehittyneet vuosien 2008 ja 2018 välillä eri maissa?

"Jos haluamme kohdistaa rajalliset julkisen vallan resurssimme hyvinvoinnin kannalta tehokkaasti, meidän on tiedettävä, mitä vaikutuksia politiikalla on koettuun hyvinvointiin", sanoo hyvinvoinnin psykologian dosentti Frank Martela.

Kansalaisten heikkenevä hyvinvoinnin kokemus voi selittää esimerkiksi äänestyskäyttäytymistä. Tutkimuksissa on havaittu, että alhaisempi koettu hyvinvointi ennustaa sekä opposition että populistien äänestämistä Yhdysvalloissa, Britanniassa ja 15 EU-maassa. Elämäntyytyväisyys selitti vuoden 2016 presidentinvaaleissa enemmän Trumpin äänestämistä kuin esimerkiksi talouskasvu, työttömyysaste, keskimääräiset palkat tai koulutusaste.

"Yhdysvalloissa bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi tasaisesti vuodesta 2000 vuoteen 2019. Samaan aikaan kuitenkin itsemurhien määrä ja huumeiden yliannostuksiin liittyvät kuolemat lisääntyivät merkittävästi ja elämäntyytyväisyys väheni", sanoo Jussi Ahokas.

Koettua hyvinvointia ei kannata mitata pelkästään yhdellä kysymyksellä vaan seuraamalla muutamaa keskeistä hyvinvoinnin ulottuvuutta. OECD suosittelee, että koettua hyvinvointia mitatessa huomioitaisiin neljä eri ulottuvuutta: yleinen elämäntyytyväisyys, myönteiset tunteet, kielteiset tunteet ja psykologinen toimintakyky. Frank Martela ja Jussi Ahokas esittelevät EVA Analyysissa Kyllä kansa tietää kansainväliseen tutkimukseen perustuvan esimerkin 19 kysymyksen mittarista koetun hyvinvoinnin seuraamiseksi.

Frank Martela, Jussi Ahokas: Kyllä kansa tietää -EVA Analyysi tiistaina 14.9. kello 5.30 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

dosentti Frank Martela, frank.martela@aalto.fi tai +358 50 570 79 16

ekonomisti Jussi Ahokas, jussi.ahokas@soste.fi tai +358 50 308 68 70

Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 97 28

EVA järjestää aiheesta webinaarin tiistaina 14.9. kello 13–14, jossa aiheesta keskustelevat EVAn johtaja Emilia Kullaksen johdolla dosentti Frank Martela ja ekonomisti Jussi Ahokas, sekä Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala ja VATTin johtava tutkija Anni Huhtala. Median edustajat voivat ilmoittautua viestintäpäällikkö Heini Larrokselle tiistaihin 14.9. kello 9.00 mennessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Miten bkt/asukas (1 000 e) ja elämäntyytyväisyys (asteikko 1–10) ovat kehittyneet vuosien 2008 ja 2018 välillä eri maissa?
Miten bkt/asukas (1 000 e) ja elämäntyytyväisyys (asteikko 1–10) ovat kehittyneet vuosien 2008 ja 2018 välillä eri maissa?
Lataa
Frank Martela ja Jussi Ahokas. kuva: Karoliina Paavilainen / EVA
Frank Martela ja Jussi Ahokas. kuva: Karoliina Paavilainen / EVA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 686 9200http://www.eva.fi

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme