Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten mikrobikasvuun? Tutkimus selvittää muuttuvan mikrobiston vaikutuksia sisäilmaan
Kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin? Tätä ryhdytään tutkimaan Jyväskylän yliopiston professori Phillip Wattsin johtamassa hankkeessa, joka keskittyy selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen. Jyväskylän yliopisto sai tutkimuksia varten yli 400 000 euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Kolmen yliopiston yhteinen konsortio sai tutkimuksia varten lähes miljoonan euron rahoituksen.
Tutkimuksessa Jyväskylän yliopisto tekee yhteistyötä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Konsortio sai kaikkiaan lähes miljoonan euron rahoituksen. Itä-Suomen yliopistosta tutkimuksessa on mukana puumateriaalitieteen apulaisprofessori Antti Haapala ja Oulun yliopistossa yliopisto-opettaja Filip Fedorik rakenteiden ja rakentamisteknologian tutkimusryhmästä. Konsortion saama rahoitus kuuluu Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelmaan.
”Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja muiden mikrobien yhteisöistä ja niille tai niiden aineenvaihdunnan tuotteille altistumisesta”, sanoo Phillip Watts.
Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan eli mikroilmastoon ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ilmastomallit ennustavat, että rakennukset altistuvat mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.
Tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston painopiste on uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksien selvittämisessä.
”Tutkimme, miten kosteuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat materiaaleihin ja siihen, miten ei-toivotut mikroskooppiset organismit niissä kasvavat", sanoo apulaisprofessori Antti Haapala Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimuksessa mikrobikasvustojen muutoksia tutkitaan keräämällä mikrobinäytteitä eri puolilta Suomea. Konsortio etsii parhaillaan yhteistyökumppania näytteiden toimittamiseen.
Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelman toisen vaiheen haussa rahoituksen sai seitsemän tutkimuskonsortiota. Tutkimuskonsortioille myönnettiin yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020.
Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai myös Eva Kallion osahanke, jossa tutkitaan vektorivälitteisiä infektiotauteja. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto.
Linkki Suomen Akatemian tiedotteeseen:
Lisätietoja:
Professori Phillip Watts, phillip.c.watts@jyu.fi
Yliopisto-opettaja Filip Fedorik, Filip.Fedorik@oulu.fi
Apulaisprofessori Antti Haapala, antti.haapala@uef.fi, puh. 044 520 2849
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, +358 50 581 8351
https://www.jyu.fi/science/fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 30.1.2020: Korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle asetettujen tavoitteiden ristiriitaisuus luo jännitteitä Bolognan prosessiin (Ala-Vähälä)27.1.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Bolognan prosessin tavoitteena on luoda Eurooppaan yhteinen korkeakoulualue, jotta opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden olisi helpompi opiskella ja tehdä akateemista työtä yli valtiollisten rajojen. Samaan aikaan prosessi on nostanut esiin laadunvarmistukseen liittyvät ristiriitaiset intressit.
Tiedekilpailu jakoi jälleen opiskelupaikkoja fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan parhaimmille Jyväskylän yliopistoon24.1.2020 09:27:46 EET | Tiedote
Perinteiset tiedekilpailut lukiolaisille järjestettiin Jyväskylän yliopistolla torstaina 23.1.2020. Kilpailussa menestyneitä nuoria odottaa opiskelupaikka Jyväskylän yliopistossa ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen.
Jyväskylä Euroopan kärkeä tietojärjestelmätieteissä23.1.2020 16:43:58 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen tutkimus on Euroopan ehdotonta kärkeä. Yliopisto sijoittui juuri julkaistussa tutkimuslistauksessa maineikkaasti sijalle 2.
Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.
Jyväskylän yliopiston englanninkielisten ohjelmien hakijamäärä kasvoi 67 prosenttia23.1.2020 10:52:20 EET | Tiedote
Syksyllä 2020 alkavat Jyväskylän yliopiston englanninkieliset maisteriohjelmat houkuttelivat ennätysmäärän kansainvälisiä ja kotimaisia hakijoita.
Vuorohoidon varhaiskasvattajalta vaaditaan lapsituntemusta ja joustavuutta23.1.2020 10:33:42 EET | Tiedote
– Ammattitaitoinen vuorohoidon työntekijä ottaa huomioon vuorotyötä tekevien perheiden joskus nopeastikin vaihtuvat työtilanteet ja joustaa suunnitelmissaan. Lasten hyvinvointi on päiväkodissa kaiken keskiössä, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme