Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten mikrobikasvuun? Tutkimus selvittää muuttuvan mikrobiston vaikutuksia sisäilmaan
16.12.2019 11:13:51 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Tutkimuksessa Jyväskylän yliopisto tekee yhteistyötä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Konsortio sai kaikkiaan lähes miljoonan euron rahoituksen. Itä-Suomen yliopistosta tutkimuksessa on mukana puumateriaalitieteen apulaisprofessori Antti Haapala ja Oulun yliopistossa yliopisto-opettaja Filip Fedorik rakenteiden ja rakentamisteknologian tutkimusryhmästä. Konsortion saama rahoitus kuuluu Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelmaan.
”Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja muiden mikrobien yhteisöistä ja niille tai niiden aineenvaihdunnan tuotteille altistumisesta”, sanoo Phillip Watts.
Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan eli mikroilmastoon ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ilmastomallit ennustavat, että rakennukset altistuvat mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.
Tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston painopiste on uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksien selvittämisessä.
”Tutkimme, miten kosteuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat materiaaleihin ja siihen, miten ei-toivotut mikroskooppiset organismit niissä kasvavat", sanoo apulaisprofessori Antti Haapala Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimuksessa mikrobikasvustojen muutoksia tutkitaan keräämällä mikrobinäytteitä eri puolilta Suomea. Konsortio etsii parhaillaan yhteistyökumppania näytteiden toimittamiseen.
Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelman toisen vaiheen haussa rahoituksen sai seitsemän tutkimuskonsortiota. Tutkimuskonsortioille myönnettiin yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020.
Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai myös Eva Kallion osahanke, jossa tutkitaan vektorivälitteisiä infektiotauteja. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto.
Linkki Suomen Akatemian tiedotteeseen:
Lisätietoja:
Professori Phillip Watts, phillip.c.watts@jyu.fi
Yliopisto-opettaja Filip Fedorik, Filip.Fedorik@oulu.fi
Apulaisprofessori Antti Haapala, antti.haapala@uef.fi, puh. 044 520 2849
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, +358 50 581 8351
https://www.jyu.fi/science/fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 kokoaa päättäjät ja tutkijat pohtimaan aikuisten taitojen nykytilaa21.8.2026 15:03:55 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa järjestetään 26.-27.8.2026 Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 -konferenssi. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisessä konferenssissa esitellään OECD:n Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) uusimpia tuloksia. Konferenssiin on ilmoittautunut noin 120 osallistujaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Singaporesta. Tutkimustuloksia kommentoimaan olemme kutsuneet korkean tason päättäjiä Pohjoismaista ja Baltian maista.
Väitös: Kalanpoikaset paljastavat rannikon tärkeät lisääntymisalueet21.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Lari Veneranta tutki väitöskirjassaan siian, muikun, ahvenen ja kuhan lisääntymisalueita sekä niiden sijaintia määrittäviä ympäristötekijöitä pohjoisella Itämerellä.
Väitös: Monikielisten lasten vahvuudet jäävät yhä puutteiden varjoon19.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisessa koulukeskustelussa monikieliset lapset nähdään usein lähinnä puutteellisen suomen kielen taidon kautta. Venla Rantasen tuore väitöstutkimus kuitenkin paljastaa toisenlaisen puolen: lapset hyödyntävät eri kieliä monipuolisesti, rakentavat niiden avulla ystävyyssuhteita ja he tunnistavat myös syrjintää. Tutkija haastaa koulujärjestelmää ja päättäjiä näkemään monikieliset lapset kokonaisvaltaisina yksilöinä eikä vain kotoutuvina suomen kielen oppijoina.
Uusi professori Juha Ahtiainen tutkii, voidaanko voimaharjoittelun yksilöllisiä vasteita ennustaa18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Juha Ahtiaisen tutkimus selvittää, kuinka eri ihmiset voivat hyödyntää voimaharjoittelua mahdollisimman tehokkaasti suorituskyvyn, terveyden ja toimintakyvyn kehittämiseen. Tutkimus palvelee samanaikaisesti huippu-urheilijoita, kuntoliikkujia, kuntoutujia ja ikääntyvää väestöä.
Väitös: Unelma lännestä on vahvempi kuin siirtolaisuuden riskit17.8.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Euroopassa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten muuttoliikettä tulisi hallita. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, miksi tieto siitä, että siirtolaisuus voi olla vaikeaa, riskialtista ja epävarmaa, ei välttämättä vähennä ihmisten halua lähteä kotimaastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme