Oulun yliopisto

Miten jokiin kuolevat kyttyrälohet vaikuttavat pohjoiseen luontoon? Tutkijat pyytävät kansalaisilta apua

Jaa
Kyttyrälohi on vieraslaji, joka taas tänä kesänä valtaa pohjoisia jokia. Arviot kyttyrälohien määrästä vaihtelevat, mutta pahimmillaan Tenoon saattaa nousta jopa satojatuhansia kyttyrälohia. Kyttyrälohi kuolee jokeen pian kudun jälkeen, jolloin kuolleita kaloja jää jokiin ja rannoille. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittävät, miten mätänevät raadot vaikuttavat jokiin ja niiden ympäristöön. Yleisöä pyydetään avuksi ilmoittamaan tutkijoille paikkoja, minne raatoja kertyy.
Kyttyrälohi. Kuva Panu Orell, Luonnonvarakeskus
Kyttyrälohi. Kuva Panu Orell, Luonnonvarakeskus

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa-Leena Huttunen tutkivat kyttyrälohiraatojen hajoamista elo-syyskuussa Norjan ja Suomen joissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hajoavat raadot vaikuttavat jokien ja rantojen ravinnepitoisuuksiin, kuinka kauas ravinteiden vaikutus näkyy ajassa ja paikassa, ja näkyvätkö ravinnemuutokset eliöyhteisöissä.

”On todella hurjaa, kun suuri luonnonmullistus tapahtuu näin nopeasti”, sanoo Erkinaro.

”Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä, mutta tutkijalle myös äärimmäisen mielenkiintoinen, kun valtavaa muutosta voidaan tutkia sen tapahtumishetkellä.” 

Kyttyrälohen tutkimuksessa halutaan hyödyntää kansalaistiedettä.

”Tarvitsemme kalastajilta, retkeilijöiltä ja luonnossa liikkujilta apua löytääksemme paikat, joihin kyttyrälohen raatoja luonnollisesti kertyy sekä joissa että rannoilla. Näin saamme tietoja siitä, millaisiin ympäristöihin kyttyrälohien raadot kasaantuvat. Tästä on suuri hyöty ravinteiden liikkeitä tarkastellessa”, kertoo Erkinaro.

Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit (esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista). Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta (esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta).

”Olemme hyvin kiitollisia yleisölle avusta tärkeässä työssä. Tutkimuksen avulla saamme selvyyttä siihen, millainen pohjoisten jokien tulevaisuus on”, Erkinaro vetoaa. 

Lisätietoja tutkimuksesta ja kyttyrälohien kertymäpaikkojen ilmoittamisesta Oulun yliopiston verkkosivulla

Erkinaro kuuluu Oulun yliopiston virtavesiekologian tutkimusryhmään, jota johtaa professori Timo Muotka (timo.muotka@oulu.fi). Kyttyrälohihanketta johtaa Suomen ympäristökeskuksen tutkijatohtori Kaisa-Leena Huttunen (kaisa-leena.huttunen@syke.fi).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Aino Erkinaro, 045 638 7271, aino.erkinaro@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Elina Mattila-Niemi, 050 336 1690, elina.mattila-niemi@oulu.fi

Kuvat

Kyttyrälohi. Kuva Panu Orell, Luonnonvarakeskus
Kyttyrälohi. Kuva Panu Orell, Luonnonvarakeskus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Solujen sisäistä kelloa voidaan säädellä kvanttibiologian avulla – mahdollistaa uusien hoitomenetelmien kehittämisen16.5.2024 11:51:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että solujen sisäinen kello voidaan kytkeä sekä päälle että pois päältä ydinmagneettihoidon avulla. Muutokset soluissa riippuivat siitä, annettiinko soluille ydinmagneettihoitoa päivällä vai yöllä. Tutkimustulokset mahdollistavat uusien hoitomenetelmien kehittämisen esimerkiksi syöpään, aivohalvauksiin ja sydänkohtauksiin, joissa solun sisäisellä kellolla on keskeinen rooli.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye