Miten liikenneturvallisuutta parannetaan järjestelmätasolla?
Liikenteen turvallisuudessa iso vastuu on yksilöillä, eli meillä kaikilla. Koska yksittäisen ihmisen käyttäytymiseen ja valintoihin on vaikea vaikuttaa, on päättäjien ja muiden liikenneturvallisuuden toimijoiden pyrittävä katsomaan liikennettä laajemmasta, eli liikennejärjestelmän, perspektiivistä.
Turvallisuus on läpileikkaavana teemana viime vuonna julkaistussa, ensimmäisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Mikä ylipäätään on liikennejärjestelmä?
Liikennejärjestelmällä tarkoitetaan lain mukaan kokonaisuutta, joka muodostuu kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä niitä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä, liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tueksi on valmisteltu myös erillinen liikenneturvallisuusstrategia. Tavoitteena strategiassa on tehdä turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä tietoon pohjautuen.
Liikennejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttaminen on lähtökohtana myös nykyisin käytössä olevassa tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkintamenetelmässä. Tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ja pyrkivät selvittämään, miksi onnettomuus tapahtui, ja mitkä tekijät lisäsivät onnettomuuden ja henkilöiden vammautumisen tai menehtymisen todennäköisyyttä. Lisäksi lautakunnat tekevät ehdotuksia turvallisuustoimenpiteiksi.
Tutkinnan yhteydessä havaitut riskitekijät liittyvät useimmiten tienkäyttäjään, ajoneuvoon ja ympäristöön. Yksittäisten riskitekijöiden avulla lautakunnat pyrkivät tunnistamaan myös taustalla vaikuttavia järjestelmätason riskejä, jotka voivat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön, valvontaan, kuljettajakoulutukseen ja liikennesuunnitteluun. Näihin riskeihin kohdistuvilla turvallisuustoimenpiteillä voidaan saavuttaa laajempia vaikutuksia, koska ne kohdistuvat suureen joukkoon tienkäyttäjiä.
Esimerkiksi ajoterveyteen liittyvät tekijät nousivat esille vuosituhannen alkupuolella tutkijalautakuntatoiminnan yhteydessä, ja niihin kohdistettuja parannustoimenpiteitä ovat olleet muun muassa ajoterveyttä arvioivien ajopolien perustaminen (keskussairaalat), ajoterveysohjeiden laatiminen ja päivittäminen (Traficom) sekä tiedonkulun varmistaminen (poliisi ja lääkärit). Näillä toimenpiteillä on pyritty varmistamaan, että liikenteessä olevat kuljettajat eivät ole vaaraksi itselleen tai muille ja että hoitoonohjaus toimii, jos ajokyvyssä on puutteita. Tulevaisuudessa automatisoituva ajaminen toki vähentää kuljettajan roolia liikenteessä, mutta tämän toteutumiseen on vielä matkaa.
Onnettomuustutkinnan tuloksilla tuetaan käynnissä olevien eri toimenpideohjelmien toteuttamista ja seurantaa. Osa toimenpiteistä vaatii vielä konkretisointia, mutta tärkeää on nyt saada ensimmäiset toteuttamisvalmiit toimenpiteet käyntiin.
Myös tieliikenteen infrastruktuuri on mukana toimenpiteissä, joskin tässä vaiheessa toimenpide-ehdotukset ovat vielä aika lavealla pensselillä maalattuja. Liikennejärjestelmän turvallisuuden kannalta infrastruktuuri, ja osittain myös vallitseva lainsäädäntö, eivät vielä riittävästi tue ajatusta, että törmäyksen tapahtuessa seuraukset eivät ole vakavia. Mikä olisi esimerkiksi kuolemien estämisen kannalta hyväksyttävä nopeusrajoitus valtateillä, joissa ajosuuntia ei ole erotettu toisistaan?
Tutkijalautakunnat tekevät liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia yksittäisten onnettomuuksien perusteella. Metsä pitää kuitenkin nähdä puilta. Varsinaisia toimenpiteitä suunniteltaessa valmistelu on tehtävä huolellisesti ja asioita on pohdittava laaja-alaisemmin. Onnettomuustutkinnasta saadaan tarkkaa tietoa myös laajempia selvityksiä ja tutkimuksia varten.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta tukeva liikenneturvallisuustutkimus on loistanut poissaolollaan, myös tutkitun tiedon teemavuonna 2021. Tutkimuksen tarve ei ole kadonnut minnekään, mutta koordinointi ja rahoitus on vähentynyt huomattavasti. Kun tavoitteena on tehdä päätöksiä tietoon pohjautuen, on ajantasaiselle, tutkitulle tiedolle huutava tarve.
Paljon on vielä tehtävää, jotta liikennejärjestelmästä saadaan turvallinen.
Kalle Parkkari
Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kymmenessä vuodessa liikenteessä menehtyi lähes 200 moottoripyöräilijää, mopoilijoita menehtyi 3617.4.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.
Kokenut keskipohjalainen onnettomuustutkija Matti Lukkarila laittaisi kuljettajantutkinnon uusiksi26.3.2024 14:25:11 EET | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Keski-Pohjanmaan lautakunnan ajoneuvotekninen jäsen Matti Lukkarila on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo 30 vuoden ajan.
Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote
Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.
30 vuotta moottoripyöräurheilua harrastanut poliisi tutkii nyt kuolonkolareita Uudellamaalla – ”Haluan vaikuttaa turvallisuuteen” kertoo Staffan Söderström21.2.2024 09:45:46 EET | Uutinen
UUTINEN | Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
Kuolonkolarit vähenivät vuonna 2023 – Erityisesti moottoriajoneuvojen yhteenajot vähenivät15.2.2024 07:43:00 EET | Tiedote
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme