Miten opastaa digiasioissa? – suosituspaketti auttaa finanssialan digikoukeroiden selvittelyssä
Sähköinen asiointi helpottaa ja joustavoittaa pankki- ja vakuutusasioiden hoitoa suurimmalla osalla ihmisiä. Se voi kuitenkin myös lisätä eriarvoistumista esimerkiksi ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset eivät ole myöskään yhtenäinen ryhmä, vaan elämäntilanteet, tarpeet ja sitä kautta myös tuen tarve finanssialan asioiden hoidossa ovat hyvin yksilöllisiä. Suositusten tarkoitus on lisätä yhteistä ymmärrystä niistä asioista, joita pankki- ja vakuutuspalveluiden sähköisen asioinnin opastuksessa on hyvä ottaa huomioon.
Tuore suosituspaketti on tarkoitettu kaikille digineuvojille ohjenuoraksi finanssialan palveluiden opastamisessa.
”Ohjeet ovat hyvin käytännöllisiä. Suosituksissa esimerkiksi muistutetaan, että asiakkaan on tehtävä itse tunnistautuminen palveluihin. Se, että opastaja tunnistautuisi asiakkaan puolesta vaikkapa verkkopankkiin, olisi laitonta. Ihan pienestäkin uudesta tai opitusta digitaidosta voi olla paljon hyötyä”, kertoo Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala.
Suosituksissa korostetaan muutamia erityispiirteitä, joita erityisesti finanssialan digituessa tulisi ottaa huomioon. Finanssialan palveluissa on kyse asiakkaan taloudellisesta asemasta eli hyvin henkilökohtaisista asioista. Sekä Finanssiala ry:n asiantuntijat että digiopastajan ohjeet suosittelevatkin ohjaamaan asiakkaan matalalla kynnyksellä palveluntarjoajan omaan asiakaspalveluun.
”Asiakas kannattaa aina ohjata suoraan pankin tai vakuutusyhtiön pakeille, jos digineuvojalle tulee yhtään sellainen tunne, että asiakas ei ehkä itse ymmärrä toimenpiteen merkitystä tai hän on esimerkiksi saattanut joutua huijauksen kohteeksi”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Kaarlela ja Siikala esittelevät digiopastamisen ohjepakettia Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa tänään kello 9. Tilaisuudessa on puhumassa myös muun muassa kuntaministeri Sirpa Paatero.
Suositusten valmisteluun ja kommentointiin ovat osallistuneet Digi- ja väestötietovirasto, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter, Helsingin kaupungin digiopastusta koordinoiva Kaapelin mediakeskus, sekä Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-verkosto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina SiikalaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4273kristiina.siikala@finanssiala.fiTeija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme