Jyväskylän yliopisto

Miten poikkeusaika näkyy perheiden hyvinvoinnissa? – Kansainvälinen tutkimus käynnistyy

Jaa

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa käynnistyy tutkimus vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijöistä covid-19-kriisin poikkeusaikana. Osallistujia tutkimukseen etsitään ympäri Suomea verkkokyselyn avulla.

Matilda Sorkkila on mukana perheiden tilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Kuva Petteri Kivimäki.
Matilda Sorkkila on mukana perheiden tilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Kuva Petteri Kivimäki.

Miten covid-19-poikkeusaika näkyy perheiden elämässä ja hyvinvoinnissa? Minkälaisia erilaisia kuormitustekijöitä ja toisaalta selviytymiskeinoja perheillä on? Missä määrin näissä on kulttuurien välisiä eroja? Miten vanhemmat poikkeusaikana toimivat lastensa kanssa, miten vanhemmat kokevat poikkeusajan vaikuttaneen hyvinvointiinsa tai uupumukseensa ja minkälaisille tukimuodoille perheissä koetaan olevan tarvetta? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään tutkimuksessa vastauksia.

Tutkimus on osa Belgian Louvainin yliopiston vuonna 2018 käynnistämää International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -tutkimushanketta ja Jyväskylän yliopistossa samaan aikaan käynnistettyä Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimusta. Mukana hankkeessa on useita maita ympäri maailmaa.

Aineistonkeruu Suomessa toteutetaan tämän kevään aikana. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua tutkimukseen sosiaalisessa mediassa levitettävän kyselylinkin kautta. Kyselyyn vastataan nimettömänä.

– Toivomme tutkimukseen mahdollisimman paljon eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhempia ja eri elämäntilanteissa olevia perheitä ympäri Suomea, professori Kaisa Aunola kertoo. – Kokonaiskuvan saamiseksi perheiden tilanteesta covid-19-kriisin keskellä olisi tärkeää, että myös isät osallistuvat, tutkijatohtori Matilda Sorkkila muistuttaa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä keinoja lapsiperheiden tukemiseksi sekä tuen kohdentamista Suomessa covid-19-kriisin poikkeusaikana, sekä myös sen jälkeen.

Kansainvälistä hanketta koordinoivat Hollannin Tilburgin yliopiston professori Hedwig van Bakel ja tutkijatohtori Ruby Hall. Suomen osalta tutkimuksen toteuttavat Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunola ja tutkija Matilda Sorkkila.

Lisätietoja:

Kaisa Aunola, kehityspsykologian professori, psykologian laitos
email: kaisa.aunola@jyu.fi
puh. 040-8053481

Matilda Sorkkila,tutkijatohtori, psykologian laitos
email: matilda.sorkkila@jyu.fi, puh.040-8054709

Linkki verkkokyselyyn: https://r.jyu.fi/CXa

Linkki Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät tutkimushankkeen sivuille:

https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/voiku

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Matilda Sorkkila on mukana perheiden tilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Kuva Petteri Kivimäki.
Matilda Sorkkila on mukana perheiden tilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Kuva Petteri Kivimäki.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme