Perhekahvilat ovat avoimia ja suosittuja lapsiperheiden kohtaamispaikkoja. Niitä ohjaa noin tuhat MLL:n vapaaehtoista, jotka ovat yleensä itsekin vanhempia. Selvityksen mukaan sekä toimintaan osallistuvat perheet että perhekahviloiden vapaaehtoiset saavat elämäänsä iloa ja uusia ystäviä. Moni kokee oppineensa vapaaehtoisena myös uusia tärkeitä taitoja. 

- Matalan kynnyksen toiminta, jossa perheet voivat tavata muita, vahvistaa selvästi perheiden arjessa jaksamista ja vanhempien mielialaa, kertoo MLL:n kehittämispäällikkö Tarja Satuli-Kukkonen. - Kyselymme ja kävijätilastot näyttävät, että vapaaehtoisilla on ollut valtava merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnille myös korona-ajassa.  

Korona-ajan rajoitusten jälkeen vanhempien toiveissa kärkeen nousi vapaa keskustelu.  Perhekahviloissa käytyjen keskustelujen ja vertaistuen suurimmaksi hyödyksi koettiin mielialan kohentuminen (84 % paljon tai erittäin paljon) ja tuki arjessa jaksamiselle (paljon tai erittäin paljon 82,4 %). Kahvilat toivat arkeen rytmiä ja useammalle myös uusia tuttavia ja ystäviä. Vanhemmat tunsivat lapsensa viihtyvän perhekahvilassa, jossa nämä otettiin hyvin huomioon. 

Vapaaehtoistoiminnasta hyvää mieltä  

Kyselyyn vastanneet perhekahviloiden vapaaehtoiset kokivat olevansa tarpeellisia ja voivansa auttaa muita. Vapaaehtoisena toimiminen oli tuonut myös valtavasti iloa ja hyvää mieltä sekä uusia tuttavia ja ystäviä. Iso enemmistö koki pystyvänsä vaikuttamaan asuinpaikkansa lasten ja vanhempien hyvinvointiin. Lisäksi vapaaehtoisena toimiminen oli vahvistanut etenkin vuorovaikutustaitoja ja toiminnan suunnitteluun ja organisointiin liittyvää osaamista.  

Perhekahvilat osaksi perhekeskuksia  

- Perheitä tukevaa työtä tehdään hyvinvointialueiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien yhteistyönä. Perhekeskus kokoaa yhteen eri toimijat ja tuo perheille tärkeät palvelut helposti saataville. Järjestöjen mukanaolo perhekeskustoiminnassa on ensiarvoisen tärkeää: ne organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja tuottavat palveluja, jotka edistävät hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta, tiivistää MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa. 

- Selvityksemme vahvisti käsitystä, että perhekahvilat rakentavat lasten ja perheiden osallisuutta. Ne ovat tärkeä osa hyvinvointialueiden perhekeskusten kohtaamispaikkoja, Kalliomaa jatkaa.  

Suomen lähes jokaisesta kunnasta löytyy ainakin yksi MLL:n perhekahvila. Vuonna 2020 niitä oli 601. Perhekeskukset kokoavat yhteen tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Perhekahvilat ovat kiinteä osa parhaillaan perustettavia perhekeskuksia.  

MLL teki marraskuussa 2021 verkkokyselyn perhekahvilan käyttäjille ja vapaaehtoiselle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kävijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia, ajatuksia ja toiveita perhekahviloista ja siihen vastasi yhteensä 314 henkilöä.  

Liite: MLL Perhekahvilaselvitys2021

MLL:ssä toimii vuosittain noin 26 000 vapaaehtoista, vuonna 2020 mm.   
- 11 000 tukioppilasta  
- 12 000 yhdistysten vapaaehtoista 
- 1 250 kylämummia ja -vaaria / lukumummia ja -vaaria 
- 2 400 perhekummia tai muuta tukihenkilöä 
- 270 auttavien puhelinten päivystäjää  

Vapaaehtoisten päivää vietetään 3.12.2021. Lähes puolet maassamme asuvista on tehnyt viime vuonna vapaaehtoistyötä. Sen arvo on arviolta kolme miljardia euroa. Kiinnostus siihen on säilynyt ennallaan koronan aikana. (Kansalaisareena 2021)