Moderni ihmiskuva horjuttaa biosfääriä
27.2.2020 10:51:47 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Maapallo on kokenut monia olosuhteiden muutoksia, jotka murtavat biosfäärin tasapainoa ja aiheuttavat massiivisia lajistokatoja. Tällä hetkellä tasapainon horjuttaja on itsekin siitä riippuvainen laji, ihminen. Ihmistä pidetään älyllisiltä ja toiminnallisilta kyvyiltään ylivoimaisena. Siksi ympäristön päästäminen vaaralliseen tilaan näyttäytyy ihmisen epärationaalisuutena.
– Mahdollisuus valita oikea ja hyvä silloinkin, kun se on vastoin omaa etua ja vaistoja, erottaa ihmisen muista lajeista, toteaa Helsingin yliopistossa väittelevä Suvielise Nurmi. – Moraali on ihmisen taito suojella hyvää elämää.
Modernien moraaliteorioiden taustaoletuksena vallitsee väittelijän mukaan kuitenkin käsitys ympäristöistään eristetystä vapaasta yksilötoimijasta. Etiikalle on tullut historiallisesti tärkeäksi korostaa ihmisen moraalista toimijuutta biologisista ja sosiaalisista vaikutteistaan vapaana, puolueettomana yksilön toimijuutena.
– Käsitys on synnyttänyt tilanteen, jossa kyseisiä teorioita hyödyntävä ympäristöetiikka ei ole kyennyt tarjoamaan tehokkaita välineitä esimerkiksi ympäristöpoliittiselle ohjaukselle monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kestävällä tavalla.
Käsitys ihmisyydestä muuttaa sitä, mikä koetaan rationaaliseksi
Nurmen väitöstutkimuksen tavoitteena on uudistaa monitieteisen tutkimuksen avulla etiikan perinteistä käsitystä ihmisestä moraalisena toimijana ja vähentää sen avulla ympäristökysymysten trivialisoitumista moraalikeskustelussa.
– Millaisia työkaluja etiikka voi tarjota monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, riippuu ihmiskuvasta ja moraalisesta toimijuudesta, väittelijä kiteyttää.
Nurmen mukaan ympäristöetiikka pyrkii puolustamaan mielipiteistä riippumattomia velvoitteita suhteessa ei-inhimilliseen luontoon ja biosfäärin systeemiseen kestävyyteen, joten pelkkä vapauden kieltäminen ja toiminnan syiden palauttaminen biologiaan tai sosiaalisuuteen ei riitä.
Nurmi ehdottaakin väitöstutkimuksessaan relationaalista lähestymistä etiikkaan: mielen toimintoja ole perusteltua kuvata yksilön sisäisinä toimintoina, vaan jonkinlaisena verkostoyhteistyönä, jossa mieli ikään kuin laajenee ympäristöihinsä.
– Vaikka kullakin hetkellä paraskin käsitys moraalisista totuuksista, hyvästä ja oikeasta on aina riippuvaista niistä empiirisistä tosiasioista, joissa moraalista rationaalisuutta rakennetaan, se ei koskaan ole kokonaan palautettavissa mihinkään niistä.
Teologian maisteri Suvielise Nurmi väittelee 6.3.2020 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa sosiaalieettisestä aiheesta "Ecologically Relational Moral Agency - Conceptual Shifts in Environmental Ethics and Their Philosophical Implications". Väitöstilaisuus järjestetään Yliopiston juhlahuoneistossa, osoitteessa Unioninkatu 33.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Suvielise Nurmi, puh. 040 581 8144, s-posti suvielise.nurmi@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme