Moderni ihmiskuva horjuttaa biosfääriä

Maapallo on kokenut monia olosuhteiden muutoksia, jotka murtavat biosfäärin tasapainoa ja aiheuttavat massiivisia lajistokatoja. Tällä hetkellä tasapainon horjuttaja on itsekin siitä riippuvainen laji, ihminen. Ihmistä pidetään älyllisiltä ja toiminnallisilta kyvyiltään ylivoimaisena. Siksi ympäristön päästäminen vaaralliseen tilaan näyttäytyy ihmisen epärationaalisuutena.
– Mahdollisuus valita oikea ja hyvä silloinkin, kun se on vastoin omaa etua ja vaistoja, erottaa ihmisen muista lajeista, toteaa Helsingin yliopistossa väittelevä Suvielise Nurmi. – Moraali on ihmisen taito suojella hyvää elämää.
Modernien moraaliteorioiden taustaoletuksena vallitsee väittelijän mukaan kuitenkin käsitys ympäristöistään eristetystä vapaasta yksilötoimijasta. Etiikalle on tullut historiallisesti tärkeäksi korostaa ihmisen moraalista toimijuutta biologisista ja sosiaalisista vaikutteistaan vapaana, puolueettomana yksilön toimijuutena.
– Käsitys on synnyttänyt tilanteen, jossa kyseisiä teorioita hyödyntävä ympäristöetiikka ei ole kyennyt tarjoamaan tehokkaita välineitä esimerkiksi ympäristöpoliittiselle ohjaukselle monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kestävällä tavalla.
Käsitys ihmisyydestä muuttaa sitä, mikä koetaan rationaaliseksi
Nurmen väitöstutkimuksen tavoitteena on uudistaa monitieteisen tutkimuksen avulla etiikan perinteistä käsitystä ihmisestä moraalisena toimijana ja vähentää sen avulla ympäristökysymysten trivialisoitumista moraalikeskustelussa.
– Millaisia työkaluja etiikka voi tarjota monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, riippuu ihmiskuvasta ja moraalisesta toimijuudesta, väittelijä kiteyttää.
Nurmen mukaan ympäristöetiikka pyrkii puolustamaan mielipiteistä riippumattomia velvoitteita suhteessa ei-inhimilliseen luontoon ja biosfäärin systeemiseen kestävyyteen, joten pelkkä vapauden kieltäminen ja toiminnan syiden palauttaminen biologiaan tai sosiaalisuuteen ei riitä.
Nurmi ehdottaakin väitöstutkimuksessaan relationaalista lähestymistä etiikkaan: mielen toimintoja ole perusteltua kuvata yksilön sisäisinä toimintoina, vaan jonkinlaisena verkostoyhteistyönä, jossa mieli ikään kuin laajenee ympäristöihinsä.
– Vaikka kullakin hetkellä paraskin käsitys moraalisista totuuksista, hyvästä ja oikeasta on aina riippuvaista niistä empiirisistä tosiasioista, joissa moraalista rationaalisuutta rakennetaan, se ei koskaan ole kokonaan palautettavissa mihinkään niistä.
Teologian maisteri Suvielise Nurmi väittelee 6.3.2020 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa sosiaalieettisestä aiheesta "Ecologically Relational Moral Agency - Conceptual Shifts in Environmental Ethics and Their Philosophical Implications". Väitöstilaisuus järjestetään Yliopiston juhlahuoneistossa, osoitteessa Unioninkatu 33.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Suvielise Nurmi, puh. 040 581 8144, s-posti suvielise.nurmi@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme