Moderni ihmiskuva horjuttaa biosfääriä

Maapallo on kokenut monia olosuhteiden muutoksia, jotka murtavat biosfäärin tasapainoa ja aiheuttavat massiivisia lajistokatoja. Tällä hetkellä tasapainon horjuttaja on itsekin siitä riippuvainen laji, ihminen. Ihmistä pidetään älyllisiltä ja toiminnallisilta kyvyiltään ylivoimaisena. Siksi ympäristön päästäminen vaaralliseen tilaan näyttäytyy ihmisen epärationaalisuutena.
– Mahdollisuus valita oikea ja hyvä silloinkin, kun se on vastoin omaa etua ja vaistoja, erottaa ihmisen muista lajeista, toteaa Helsingin yliopistossa väittelevä Suvielise Nurmi. – Moraali on ihmisen taito suojella hyvää elämää.
Modernien moraaliteorioiden taustaoletuksena vallitsee väittelijän mukaan kuitenkin käsitys ympäristöistään eristetystä vapaasta yksilötoimijasta. Etiikalle on tullut historiallisesti tärkeäksi korostaa ihmisen moraalista toimijuutta biologisista ja sosiaalisista vaikutteistaan vapaana, puolueettomana yksilön toimijuutena.
– Käsitys on synnyttänyt tilanteen, jossa kyseisiä teorioita hyödyntävä ympäristöetiikka ei ole kyennyt tarjoamaan tehokkaita välineitä esimerkiksi ympäristöpoliittiselle ohjaukselle monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kestävällä tavalla.
Käsitys ihmisyydestä muuttaa sitä, mikä koetaan rationaaliseksi
Nurmen väitöstutkimuksen tavoitteena on uudistaa monitieteisen tutkimuksen avulla etiikan perinteistä käsitystä ihmisestä moraalisena toimijana ja vähentää sen avulla ympäristökysymysten trivialisoitumista moraalikeskustelussa.
– Millaisia työkaluja etiikka voi tarjota monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, riippuu ihmiskuvasta ja moraalisesta toimijuudesta, väittelijä kiteyttää.
Nurmen mukaan ympäristöetiikka pyrkii puolustamaan mielipiteistä riippumattomia velvoitteita suhteessa ei-inhimilliseen luontoon ja biosfäärin systeemiseen kestävyyteen, joten pelkkä vapauden kieltäminen ja toiminnan syiden palauttaminen biologiaan tai sosiaalisuuteen ei riitä.
Nurmi ehdottaakin väitöstutkimuksessaan relationaalista lähestymistä etiikkaan: mielen toimintoja ole perusteltua kuvata yksilön sisäisinä toimintoina, vaan jonkinlaisena verkostoyhteistyönä, jossa mieli ikään kuin laajenee ympäristöihinsä.
– Vaikka kullakin hetkellä paraskin käsitys moraalisista totuuksista, hyvästä ja oikeasta on aina riippuvaista niistä empiirisistä tosiasioista, joissa moraalista rationaalisuutta rakennetaan, se ei koskaan ole kokonaan palautettavissa mihinkään niistä.
Teologian maisteri Suvielise Nurmi väittelee 6.3.2020 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa sosiaalieettisestä aiheesta "Ecologically Relational Moral Agency - Conceptual Shifts in Environmental Ethics and Their Philosophical Implications". Väitöstilaisuus järjestetään Yliopiston juhlahuoneistossa, osoitteessa Unioninkatu 33.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Suvielise Nurmi, puh. 040 581 8144, s-posti suvielise.nurmi@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme